Saimaan ja Volgo-Baltian vesiväylät (Map of the European Inland Waterway Network)
Professori Tatjana Pantina ja apulaisprofessori Anatoly Burkov Venäjän Merenkulun ja Sisävesiliikenteen yliopistosta, Pietarista, edustivat seminaarissa sisävesiliikennöintiin liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä. Burkov toimii myös venäläis-suomalaisen, ensi vuoden lokakuun loppuun kestävän INFUTURE-hankkeen projektipäällikkönä.
Seminaaripuheessa korostuivat kummankin osapuolen tahto ja yhteiset tavoitteet sisävesiliikennöinnin kehittämiseksi. ”Venäläisestä näkökulmasta katsottuna Saimaan kanava on hyvin tärkeä liikenneväylä”, Pantina sanoi. ”Puukuljetusten lisäksi tavoitteemme on tulevaisuudessa tuoda myös muita venäläisiä rahtikuljetuksia ja venäläisiä aluksia Saimaalle.” Pantina ja Burkov korostivat, että Saimaan kanavan sulkujen pidennyshanketta seurataan tarkasti myös naapurissa. ”Kaluston kunto ja ikä ovat huolena meilläkin. Suuri osa Saimaalla liikennöivistä venäläisistä aluksista on rakennettu ennen vuotta 1995.” Kun vanhimmat alukset on rakennettu viime vuosisadan puolivälissä, on aluskannan uusiminen edessä. ”Ajatus on, että saamme liikenteeseen uusia, monikäyttöisyyteen soveltuvia rahtialuksia.”
Pantina ja Burkov totesivat, että Venäjällä on vapaan vesiliikennöinnin näkökulmasta vielä tekemistä. ”Kaupallisten laivayhteyksien rakentaminen ei ole ollut eikä vieläkään ole helppoa, mutta prosessi on työn alla.”
Laivanrakennuksen suunta Venäjällä on tavoitteellinen ja haasteellinen
Pola Rise LC -varustamon toimitusjohtaja Albert Vygovskii esitteli Suomen Vesitiet ry:n Vesitiepäivä 2020 -seminaarissa modernia venäläistä laivanrakennusdesignia ja pohti kahden alustyypin eroja.
RSD49 ja RSD59 ovat uusimpia, sisävesiliikenteeseen suunniteltuja alustyyppejä. ”Ne on kehitetty samoille lastityypeille, ja ne myös liikennöivät samoilla reiteillä. RSD49:n taustalla on klassisen, Armadana tunnetun alustyypin, runko”, Vygovskii kuvasi suunnitteluprosessia, jonka hän sanoi olevan edistyksellistä. Sivulauseessa hän viittasi Meritaidon kanssa tehtävään yhteistyöhön ja hymyillen mietti, josko suomalaiset lainaisivat laivasuunnittelun osaamistaan venäläisille.
Uudet Volga-Don Max –luokan alukset korvaavat entisen Neuvostoliitto-sarjan.
Nykylaivanrakennuksen suunta myös Venäjällä on Vygovskiin mukaan tavoitteellinen ja vaikeuskertoimeltaan haasteellinen. ”On huomattava, että suunnittelutyössä pyrimme löytämään monikäyttöisen runkoratkaisun, joka kattaa esimerkiksi sekä öljy- että kemikaalikuljetuksille asetetut vaateet.”
Albert Vygovskii korosti, että tämän päivän venäläistä laivanrakentamista ja laivanrakennussuunnittelua ei pidä verrata tai rinnastaa Neuvostoliiton aikana tehtyyn. Mennyt on mennyttä, venäläistä laivanrakennusta arvostetaan maailmalla. ”Vuosina 2012 ja 2013 brittiläinen RINA arvotti RST27-alustyypin yhdeksi parhaimmista. Venäläiset alustyypit on kyseisillä listoilla luokiteltu parhaimmistoon kuuluviksi myös seuraavina vuosina.”
Vygovskii ei korosta kilpailuhenkisyyttä laivanrakennuksessa, mutta ei malta olla mainitsematta, että RSD49-rakennusprojektin seuraajaksi, manttelinperijäksi, suunniteltu, kahdella lastiruumalla varustettu kuivalastialustyyppi pitää 77-metrin pituusmitalla hallussaan Volgo-Don-Max -luokan ennätystä.
Teksti: Hannele Koskinen, Sperone
Kuvat: Albert Vygovskii ja Anatoly Burkov
Lue myös:
> Vesitiepäivä 2020, Osa 1: Saimaan kanavan perusparannus on edistysaskel kestävän kehityksen tiellä
> Vesitiepäivä 2020, Osa 2: Kaikki sujui hyvin, kunnes ihminen alkoi vaikuttaa asioihin
> Vesitiepäivä 2020, Osa 3: Suuri joukko suomalaisia on valmiita maksamaan vesistöjen ekosysteemipalveluista
> Vesitiepäivä 2020, Osa 4: Kanavan sulkujen pidentämiselle on eittämätön tarve
> Vesitiepäivä 2020, Osa 5: Saimaan kanavan ympärivuotisen liikennöinnin edellytyksiä on tutkittu laajasti
INFUTURE - sisävesiliikenteen rahtipotentiaali -hanke, joka on saanut rahoitusta Kaakkois-Suomi - Venäjän raja-alueohjelmasta ENI CBC 2014-2020.
