Vesitiepäivä 2020/2: Kaikki sujui hyvin, kunnes ihminen alkoi vaikuttaa asioihin!


”Kaikki sujui hyvin, kunnes ihminen alkoi vaikuttaa asioihin!” Ilmaston lämpeneminen ja ilmastotoimien epäonnistuminen ovat suurimmat maailman taloutta uhkaavat riskit. Jussi Kaurola vaatii kunnianhimoisempaa otetta. ”Ilmastosopimuksen kaikki osapuolet eivät ole pitäneet kiinni lupauksista."


Ilmatieteen laitoksen sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskuksen varapääjohtaja Jussi Kaurola lataa esityksensä alkuun kylmän faktan: hyvin pieni määrä hiilidioksidia aiheuttaa valtavia muutoksia ilmakehässä.

”Kaikki sujui hyvin siihen asti, kunnes ihminen teollistumisen myötä alkoi vaikuttaa asioihin.”


Hiilidioksidin määrän hurja kasvutahti on Kaurolan mukaan jatkunut 1950-luvun jälkeen. Vaikka Pariisin ilmastosopimuksen ajalta peräisin oleva kuva laajassa mitassa on edelleen relevantti, on kylmä tosiasia, ettei kahden asteen skenaariota tulla tavoittamaan.

”Ilmastosopimus on tavoitteellinen, ja sinänsä edistysaskel, mutta käytännön toimet eivät ole riittävät.”


Kaurola vaatii kunnianhimoisempaa otetta kaikilta osapuolilta. ”Yhtä lailla faktaa kuin on ilmaston lämpeneminen on myös tosiasia, etteivät sopimuksen kaikki osapuolet ole pitäneet kiinni lupauksista”, hän sanoi. ”Jos olisi edetty, niin kuin ilmastosopimuksessa oli suunniteltu, selvä hiilidioksidipäästöjen lasku olisi jo nähtävillä. Mitä pitemmälle toimintoja lykätään, sen vaikeampi on rajoittaa lämpötiloja.”


Kaurolan mukaan aikaa on vielä, vaikka ilmaston lämpenemisestä aiheutuvat muutokset näkyvät jo maailman mittakaavassa myös luonnossa monella tapaa. ”Jääkarhujen käyttäytyminen on muuttunut, samoin lintujen kevätmuutot ovat aikaistuneet. Merkittäviä muutoksia on ikiroudassa; myös vuoristojäätiköt sulavat arvioitua nopeammin.”


”Suomessa ilmaston lämpeneminen on muun maailman keskiarvoa nopeampaa”

Suomen kannalta surullista on, että ilmaston lämpeneminen on muun maailman keskiarvoa nopeampaa. ”Muutos Suomessa on yli kaksi astetta, globaali muutos on asteen verran”, Kaurola sanoi ja myöntää, että puhtaamman teknologian vaateista puhuttaessa kuulostaa ristiriitaiselta tiedolta, että hiukkasilla on ilmastoa viilentävä vaikutus.


Myös Suomen luonnossa on nähtävillä ilmaston lämpenemisestä aiheutuvia muutoksia. ”Eri puulajien kukinta on aikaistunut viimeisen 150 vuoden aikana, punkit ovat levinneet Kokkolan leveysasteelta Kemijärvelle 50 vuodessa, ja 1990-luvulla Suomeen tulleet espanjansiruetanat ovat nyt jo Oulussa”, Kaurola luettelee. ”Näsijärvi on nykyisin jäässä viisi viikkoa vähemmän kuin 150 vuotta sitten, ja Kallaveden keskimääräinen jääpeiteaika on lyhentynyt kuukauden verran 1800-luvun puolesta välistä.”

Erityisen huolestuttavaa Kaurolan mukaan on Jäämeren monivuotisen jään väheneminen. ”Merijäätä on 70-luvulta lähtien kadonnut 90 prosenttia, ja tulee vielä se päivä, että Jäämeressä on Itämeren tyyppinen kausijää”, hän maalaa synkeää tulevaisuutta.


”Ilmastotoimien epäonnistuminen on suurin maailman taloutta uhkaava riski”

Lämpenemisellä on myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. ”Yhden maan kapealla silmällä katsoen me suomalaiset hyödymme esimerkiksi metsien paremmasta kasvusta”, Kaurola sanoi ja korosti, että lämpenemisen riskit ovat kuitenkin sitä suuremmat, mitä enemmän ilmasto lämpenee.


”Vaikka puhuttaisiin vain puolen asteen lämpötilan noususta, veden puutteesta kärsii tuplasti enemmän ihmisiä, ja kaksinkertainen määrä lajeja menettää valtaosan elinympäristöstään. Ja, ei tarvita kuin puolen asteen lämpötilan nousu, niin jäättömien kesien määrä Pohjoisnavalla kymmenkertaistuu. ”


Lämpenemisen taloudellisia vaikutuksia on Kaurolan mukaan kyettävä tarkastelemaan monelta kantilta. Afrikka on alue, jonka väestö kasvaa ja köyhtyy sitä mukaa, kuin ilmastonmuutos etenee. ”Huolestuttavaa on, mitä tapahtuu pakolaisaalloille. Se, mitä on nähty, on vasta esimakua”, Kaurola sanoi ja viittasi Davosissa vast’ikään pidettyyn maailman talousfoorumiin. ”Suurin maailman taloutta uhkaava riski on, että ilmastotoimet epäonnistuvat.”


Teksti ja kuvat: Hannele Koskinen, Sperone


Vesitiepäivä 2020, Osa 2


Lue myös: > Vesitiepäivä 2020, Osa 1: Saimaan kanavan perusparannus on edistysaskel kestävän kehityksen tiellä > Vesitiepäivä 2020, Osa 3: Suuri joukko suomalaisia on valmiita maksamaan vesistöjen ekosysteemipalveluista

> Vesitiepäivä 2020, Osa 4: Kanavan sulkujen pidentämiselle on eittämätön tarve

> Vesitiepäivä 2020, Osa 5: Saimaan kanavan ympärivuotisen liikennöinnin edellytyksiä on tutkittu laajasti