Suomen Vesiteiden opintomatka Pohjois-Puolaan 13-15.10.2025

​

Vierailimme puolalaisissa merialan yrityksissä, satamissa ja telakkayhtiössä, jotka ovat tärkeitä myös Suomen tavaraliikenteelle. Saimme lämpimän vastaanoton, ja erityiskiitos vierailujen järjestelyistä kuuluu Suomen kunniakonsuli Grzegorz Brzostowskille, NTA:n toimitusjohtajalle ja Finnlinesin Puolan toimitusjohtaja Rafal Kwapiszille sekä Piotr Pawlowskille, puheenjohtaja Gdynian sataman sidosryhmäverkolle (the Port of Gdynia Stakeholders Council)

​

Puolan kansantalous on voimakkaassa kasvussa ja investoinnit ovat mittavia, huomattavalta osaltaan EU:n tukemia. Maahanmuutto koostuu pääosin puolalaisten paluumuutosta, eikä ulkomaalaistaustaista maahanmuuttoa ole merkittävästi. Väestön ikärakenne aiheuttaa haasteita myös Puolassa. Digitalisaatio on edennyt hyvin; esimerkiksi sähköinen henkilökortti, sähköinen ajokortti ja maksuvälineet ovat käytössä ja %G teknologiaa on hyödynnetty jo kauan.

Puolassa valtio omistaa suuret satamat ja kunnat pienemmät. Luotsaus hoidetaan yksityisesti. Gdynian satamissa toimii Gdynian sataman sidosryhmäverkosto, joka edustaa noin 40 yritystä ja vastaa sataman käytännön toiminnasta.

​

Keski- ja Itä-Euroopassa asuu yli 187 miljoonaa ihmistä. Puola, alueen suurin kuluttajamarkkina (38 miljoonaa asukasta), on vaurastuva ja digitaalisesti kehittyvä. Alueen kilpailukykyinen verotus, EU-sääntelyn yhdenmukaistaminen ja poliittinen vakaus houkuttelevat sijoituksia. Hyvin kehittynyt infrastruktuuri sekä Puolan rooli logistiikan solmukohtana Länsi-Euroopan, Ukrainan, Balkanin ja Pohjoismaiden välillä tukevat tehokasta liikennettä.

​

Puola toimii Euroopan logistisena porttina, johon kuuluu syvävesisatamia kansainvälisine yhteyksineen sekä säännölliset reittiliikenteet Skandinavian ja Puolan satamien välillä. Nykyaikaiset intermodaalit terminaalit ja aikataulutetut liikenneväylät Eurooppaan tukevat tehokasta logistiikkaa. Puola muodostaa keskeisen solmukohdan Euroopan pohjois-etelä- ja länsi-itäsuunnassa.

​

Aluetta palvelee laaja verkosto moderneja moottoriteitä, rautateitä, satamia ja lentokenttiä, jotka mahdollistavat nopean ja luotettavan tavaraliikenteen. Investoinnit Puolan infrastruktuuriin vahvistavat sen roolia Euroopan logistisena porttina. Puola toimii myös tärkeänä sillanrakentajana Länsi-Euroopan ja itäisten markkinoiden, kuten Ukrainan ja Balkanin, välillä. Maan läheisyys Pohjoismaihin ja integroituminen EU:n TEN-T-liikennekäytäviin takaavat monipuolisen ja tehokkaan multimodaalisen logistiikan.

Valtiokonttorin tulot Puolan merisatamista (2024), sisältäen tullit, valmisteverot ja ilmoitetun arvonlisäveron maksulykkäyksellä:

• Port Gdańsk: 44,649 mrd. PLN (noin 10,5 mrd. EUR)

• Gdynian satama: 8,297 mrd. PLN (noin 1,9 mrd. EUR)

• Port Szczecin-Świnoujście: 3,509 mrd. PLN (noin 0,8 mrd. EUR)

 

NTA, suomalaisen paperin ja sellun jakelija

 

Ensimmäisen päivän kohteena oli NTA, johon suomalainen paperi- ja selluteollisuus kuljettaa tuotteitaan jaettavaksi eteenpäin maailmalle ja Keski-Eurooppaan. Päivän toisena kohteena oli Gdanskin satama

 

Gdyniassa vuonna 1993 perustettu NTA on kasvanut strategiseksi logistiikkakumppaniksi, joka yhdistää Suomen, Puolan ja globaalit markkinat. Yrityksen vankka paikallistuntemus yhdistettynä tulevaisuuteen suuntautuvaan toimintatapaan varmistaa älykkäät ja luotettavat ratkaisut päivittäisessä toiminnassa yli rajojen. NTA yhdistää kokemuksen ja nykyaikaisuuden tuottaen kokonaisvaltaisia logistiikkaratkaisuja, jotka edistävät asiakkaiden kasvua nopeasti muuttuvalla eurooppalaisella markkinalla.

​

NTAlla on yli 30 vuoden kokemus, mikä on mahdollistanut vahvan osaamisen ja toimivien prosessien rakentamisen. Erikoistumisen myötä yrityksellä on omat osastot tietyille rahdinkäsittelyn osa-alueille sekä yleisrahtidivisioona, joka varmistaa kaikkien tavararyhmien sujuvan käsittelyn. Pääasialliset rahtikategoriat kattavat massa- ja paperiteollisuuden, puuteollisuuden, kemianteollisuuden, elintarvike- ja rehunlisäainealan, auto- ja rengasteollisuuden sekä rakennusalan.

​

Palveluihin kuuluvat kokonaisvaltaiset logistiikkaratkaisut meri-, ilma-, rautatie- ja maantiekuljetuksissa. Näiden toimintaa tukee laaja A-luokan varastoverkosto sekä oma tullipalvelu. NTA on erikoistunut intermodaalisiin kuljetuksiin, sopimuslogistiikkaan, sekä irtotavaran, ylimittaisen ja herkän lastin käsittelyyn useilla eri toimialoilla.

​

Satamatoiminnot on integroitu merisatamiin: onnistuneen merilogistiikan avaintekijöitä ovat valtameri- ja syöttöalusten operointi, lastin seurantajärjestelmät, tarkastukset, irtolastin hallinta sekä proomu- ja sisävesiliikenne. Meri- ja rautatieterminaalien yhteenlaskettu varastokapasiteetti Gdanskissa, Gdyniassa ja Szczecinissä on lähes 10 000 neliömetriä.

​

Ympäristövastuullisuus näkyy NTA:n toiminnassa ympäristöystävällisinä varastoratkaisuina sekä painotuksena rautatie-, intermodaali- ja sisävesikuljetuksiin, joiden ansiosta yritys pystyy merkittävästi pienentämään hiilijalanjälkeään. NTA:n esitys

 

Gdanskin satama, Puolan suurin ja Itämeren toiseksi suurin satama

 

Gdanskin satama on Puolan suurin merisatama ja Itämeren toiseksi suurin. Vuonna 2024 sataman läpi kulki 77,4 miljoonaa tonnia rahtia (mm. nestemäisiä polttoaineita 51 %, puuta ja yleislastia 30 %). Konttiliikenne oli 2 248 764 TEU:ta ja satama käsittelee 57 % Puolan merenkulkumarkkinoista. Satamaan saapuu vuosittain n. 3600 alusta, 1 miljoona kuorma-autoa ja 360 000 junavaunua. Syvänmeren satamassa on moderni liikenneyhteys, ei vuorovesiä eikä jäätymistä. Satamalla on pitkä historia, se perustettiin yli 1000 vuotta sitten ja oli Hansaliiton jäsen vuodesta 1361 ja on siten Puolan vanhin yritys.

Gdańskin satamaviranomainen S.A. hallinnoi ja kehittää sataman kiinteistöjä sekä infrastruktuuria, suunnittelee ja toteuttaa rakennusprojekteja, hankkii kiinteistöjä kehittämistä varten, tarjoaa sataman käyttöön liittyviä palveluja, varmistaa alusten jätteiden keräyksen ja koordinoinnin sekä edistää sataman taloudellista toimintaa. Satamalla on kansainvälistä toimintaa mm edustusto Kiinassa

Gdańskin satamaviranomainen toteutti vuosina 2018–2023 merkittäviä investointeja yhteensä 300 miljoonan euron arvosta. Suurimmat ulkoiset investoinnit valmistuivat vuonna 2021, jolloin panostettiin väyliin, laitureihin sekä tie- ja rautatieyhteyksiin yhteensä 600 miljoonan euron edestä.​ Gdanskin sataman esitys 

​

 

Toisen päivän ohjelmassa oli Gdynian satama ja Remontowan telakkayhtiö

​

Toisena päivänä startattiin aikaisin kohti Gdynian satamaa. Se on perustettu noin sata vuotta sitten. Ja tutustuimme Gdynian sataman sidosryhmäverkostoon, the Council of Stakeholders of the Port of Gdynia. Lounaan jälkeen matkalla Gdansinkin Remontowan telakoille verryttelimme Sopotin Grand Hotellin hiekkarannoilla ja Euroopan pisimmällä puulaiturille.

Gdynian satama on toinen Puolan suurimmista yleissatamista, jonka tavaravirrat kulkevat sisämaahan ja Keski-Eurooppaan.

​

Port of Gdynia Authority SA (PGA SA) on Gdynian kunnan ja valtion edustajien perustama julkisen palvelun yritys, joka toimii sataman hallintoelimenä vuodesta 1999 lähtien. Se hallinnoi suoraan alueita, joilla PGA SA:n osakkeita omistavat operatiiviset yhtiöt ja muut yksiköt harjoittavat käsittely- ja varastointitoimintaa. Yhtiö toteuttaa satamista annetussa laissa säädetyt tehtävät, kuten kiinteistöjen ja satamainfrastruktuurin hallinnan, sataman kehittämisen suunnittelun sekä satamainfrastruktuurin kunnossapidon ja laajentamisen, pyrkien varmistamaan turvallisuuden ja ympäristönormien noudattamisen.

​

Satamalain mukaisten yksityistämisprosessien osalta PGA SA myy tytäryhtiöidensä osakkeita (säilyttäen niiden käyttämän omaisuuden) erottaakseen hallinto- ja toiminta-alueet sekä lisätäkseen pääomaa ja sataman kilpailukykyä. Tavoitteena on ylläpitää Gdynian sataman asemaa Itämeren alueella ja Euroopan pohjois-etelä-liikenteessä.

Sataman laitureiden pituus on 17 700 metriä, joista yli 11 000 metriä on käsittelykäytössä. Sataman kokonaispinta-ala on 973 hehtaaria, josta maapinta-ala kattaa 621 hehtaaria.

Luotsaus on pakollista aluksille, joiden pituus ylittää 60 metriä. Hinaus on pakollista yli 90-metrisille aluksille ja yli 70-metrisille vaarallista lastia kuljettaville aluksille. Yli 40-metrisiä aluksia avustavat sataman kiinnitystyöntekijät. Satama toimii ympäri vuorokauden kolmessa vuorossa.

​

Gdynian satama on monipuolinen ja erikoistunut kappaletavaran, erityisesti konttien ja ro-ro-yksikkörahdin, käsittelyyn. Satamalla on laaja multimodaalinen yhteysverkosto sisämaahan, lyhyen matkan laivaliikenteeseen ja lauttaliikenteeseen. Satama kuuluu Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T), käytävässä VI.

​

Konttiliikennettä hoitavat kaksi länsisataman konttiterminaalia: Baltian konttiterminaali Oy ja Gdynia Container Terminal S.A. Lisäksi satamassa sijaitsee useita irtolastiterminaaleja, kuten Baltic Grain Terminal Ltd, HES Gdynia Bulk Terminal Sp. z o.o., Baltic Bulk Terminal Ltd., Aalborg Portland Poland Ltd., Koole Tankstorage Gdynia Ltd. ja Onico Gas.

​

OT Port Gdynia Terminal Sp. z o.o. keskittyy kappaletavaran käsittelyyn ja sen terminaalit palvelevat sekä ro-ro-liikennettä että tavanomaista kappaletavaraa.

Finnlines operoi ro-ro laivoilla Suomen ja Gdynian välillä neljästi viikossa.

​

Satama on saanut rahoitusta EU:n Military Mobility -ohjelmasta. Tärkeimpiä investointikohteita ovat Red Roadin eteläsuunta ja juna-aseman uudistus. Satamahallinnossa työskentelee noin 300–350 henkilöä, terminaaleissa yhteistyökumppaneilla 2 000–5 000 henkilöä. Satama omistaa maa-alueensa. Jo tämän vuodenalkupuoliskolla satama on käsitellyt jo lähes 13,1 miljoonaa tonnia rahtia, josta 65% oli kappaletavaraa ja yhteensä 536 198 TEU:ta (mikä merkitsee yli 19 prosentin kasvua). Satamassa käy muun muassa MCS:n ja COSCO:n aluksia.

​

Polttoaineena käytetään mm. LNG:tä ja vetyratkaisuja kehitetään rekkaliikenteeseen. Uusi satamanturvallisuusdirektiivi CER ei ole vielä käytössä.

 

Remontowa Holding -yhtiöt esittelivät korjaustelakan ja uudislaivatelakan toimintaa. Remontowa Holding on nykyään yksityisessä omistuksessa ja on investoinut olosuhteisiin telakoillaan pandemian aikana. Korjaustelakalla on ollut kansainvälisten varustamoiden laivoja korjattavana. Uudislaivatelakalla rakennetaan muun muassa Puolan puolustusvoimien aluksia, joista kolme on valmistunut ja kolmen rakentaminen on käynnissä.

​

Suuntana Itä – Elblag ja uusi Veikselin kynnään kanava

 

Kolmantena päivänä suuntasimme itään. Matkalla Vistulan laguuniin ja kanava-alueelle kävimme kunnioittamassa Stuffhofin kestitysleirin suomalaisia merenkulkijauhreja laskemalla kukat muistomerkille.

• Stutthof (puol. Sztutowo) oli keskitysleiri Puolassa. Leiri oli ensimmäinen, joka perustettiin Saksan ulkopuolelle toisen maailmansodan alettua. Stutthofin keskitysleiri toimi myös tuhoamisleirinä kesästä syksyyn 1944.

• Stutthofin keskitysleirillä oli 90 suomalaista merimiestä, heistä 12 naispuolista, jotka saksalaiset internoivat suomalaisista laivoista Saksan satamissa Suomen katkaistua diplomaattisuhteet Saksan kanssa 2. syyskuuta 1944, minkä jälkeen alkoi Lapin sota

 

Elblagissa on suurin alueellinen satama, joka palvelee Vistulan laguunia ja Itämeren rannikkolaivoja, sekä rahti- että matkustajaliikennettä. Kaupungissa on myös tarvittavat laitteet sekä matkustajaliikenteen- että rahtirahdin käsittelyyn. Elblagin sisävesisatama luottaa uuden kanavan, Veikselin Spit, (valmistui 2022) läpi kulkevaan tavaramääriin, kertoi sataman toimitusjohtaja Arkadiusz Zgliński. Tavaraa kuljetetaan Elblag-jokea pitkin Vistulan Laguunin ja uuden kanavan kautta Puolan muihin isonpiin satamiin, Gdanskiin ja Gdyniaan. Aiemmin tavaraa kulki paljon Kaliningradiin mm viljaa ja hiiltä, mutta hyökkäyssota pysäytti liikenteen. Sataman kupeeseen oli rakennettu myös matkustajaterminaali, joka oli jäänyt käyttämättä, kun matkustajaliikenne Kaliningradiin arvaamattomasti loppu heti vuonna 2005. Sataman ruoppaustyöt ovat vielä hieman kesken, tavoitteena on saada 3,5 m syväys koko matkalle Itämereen.

​

Elblagin kaupungintalolla kuulimme kaupungin historiasta ja tulevaisuuden näkymistä. Elblag on 1200-luvulla perustettu kaupunki, jossa asukkaita on nykyisin 110 000. Etäisyys Gdanskiin on noin 60 kilometriä. Kaupunki on lähes kokonaan rakennettu uudestaan toisen maailman sodan tuhojen jälkeen, kuten muutkin kaupungit Puolassa. Kaupungissa on kaksi yliopistoa ja sillä on suora yhteys Itämereen. Kaupunki suunnittelee 2MWp aurinkovoimalaa.

Matka tarjosi kokonaisvaltaisen kuvan Puolan nopeasti kehittyvästä logistiikka- ja satamasektorista

​

Matka tarjosi kokonaisvaltaisen kuvan Puolan nopeasti kehittyvästä logistiikka- ja satamasektorista sekä siitä, miten maan strateginen sijainti ja investoinnit vahvistavat sen roolia Euroopan logistisena solmukohtana sekä Suomen tärkeänä kumppanina tavaraliikenteessä

.