Perinteisen Vesitiepäivän teemana tänä vuonna oli "Vesitiet ja kestävä kehitys". Lappeenrannassa pidetyn seminaarin esitelmät herättivät ajatuksia ja keskustelua. Yhdistyksen puheenjohtaja Matti Pajula muistutti, että alan toimijoiden tehtävä on viedä vesiteiden sanomaa asiantuntijasektorin ulkopuolelle.
Yhtään paikkaa ei tainnut olla tyhjänä hotelli Lappeen auditoriossa Suomen Vesitiet ry:n perinteisessä talviseminaarissa. ”Meitä on täällä liki 90”, yhdistyksen puheenjohtaja Matti Pajula totesi avauspuheenvuorossaan. Päivän ohjelman veti väkeä, sillä teema oli ajankohtainen: vesitiet ja kestävä kehitys. Heille, jotka ennakkoon ehkä ajattelivat, että sitä samaako taas, ja varautuivat pitkästymiseen, päivä oli yllätys. Teema käsitteli pinnalla olevaa aihepiiriä tuoreesta vinkkelistä: ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia tarkasteltiin meriliikenteen ja siihen liittyvien kuljetussuoritteiden näkökulmasta. ”Tässä porukassa ei tarvinne korostaa, että vesitiet ovat ympäristöystävällinen kuljetusmuoto, mitataan sitä sitten tonni- tai matkustajamäärissä. Meidän tehtävämme on viedä sanomaa asiantuntijasektorin ulkopuolelle”, Pajula sanoi ja vakuutti, että vuosikokouksessa valittu, kahdella uudella jäsenellä vahvistettu yhdistyksen hallitus on tukena ja taustavaikuttajana, jota käyttää hyväksi, kun toimintaa kehitetään ja viedään eteenpäin.
Suna Kymäläinen
”Saimaan kanava on Suomen tärkein sisävesireitti”
Kansanedustaja, liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd) pureutui puheenvuorossaan merenkulun ja vesiliikenteen ympäristöasioihin valtiovallan ja meneillään olevan säännöstyön näkökulmasta.
Kymäläinen nosti hallitusohjelman kirjauksista kärkeen kaksi tavoitetta: ”Liikenteen päästöjen vuoteen 2030 tähtäävä puolittaminen ja hiilineutraaliyhteiskunta sisältyvät myös sisävesiliikenteen kehittämisohjelmaan, joka kartoittaa vesiensuojelun kannalta merkittävimmät kohteet.” Kymäläinen nostatti kuulijoissa hyväksyvää hyrinää todetessaan, että Saimaan kanavan perusparannussuunnitelmat ovat merkittävä keino ja edistysaskel kestävän kehityksen tiellä. ”Kanavan sulkujen pidentäminen mahdollistaa entistä suuremman aluskoon, ja tämä, jos mikä, pienentää hiilijalanjälkeä per tonni”, hän sanoi ja korosti Saimaan kanavan merkitystä Suomen tärkeimpänä sisävesireittinä.
Kymäläisen mukaan vesiliikennelaki antaa merkittävät askelmerkit ympäristöhaittojen vähentämiseen. ”Rikkidirektiiviä jumpattiin, mutta se ei heikentänyt Suomen kilpailukykyä, kuten pelättiin”, hän sanoo ja viittaa IMO:n meriympäristökomitean hyväksymään, tänä vuonna voimaan tulleeseen polttoaineiden globaaliin 0,5 prosentin rikkirajaan. Rikkipäästöjen maailmanlaajuinen raja oli aiemmin 3,5 prosenttia, joten kyse on merkittävästä vähennyksestä. Itämeren alueella alusten rikkipäästöjen raja on ollut 0,1 prosenttia jo vuoden 2015 vuoden alusta.
”LNG:n käyttömääräys on kova juttu”
”Itämeren pahin uhka on rehevöityminen. Sen estämiseksi ympärysvaltiot toimivat yhdessä EU:n kanssa.” Kymäläinen huomautti, että typenoksidipäästöjä rajoittavan sopimuksen työstäminen vei aikansa, mutta myös Suomen johdolla laaditut Neca-säännökset astuvat voimaan vuoden 2021 alussa. Ne koskevat kyseisen vuoden jälkeen rakennettavia uusia aluksia. Typenoksidipäästöjen rajoittamiskeskusteluissa on Kymäläisen mukaan ollut taustalla ympäristötekijöiden lisäksi myös taloudellinen näkökulma. ”Itämeren maiden IMOlle tekemään hakemukseen sisältyi myös selvitys tarvittavan teknologian saatavuudesta”, hän sanoo ja huomauttaa, että typenoksidipäästöjen rajoittamisella on myönteinen vaikutus myös ihmisten terveydelle.
LNG:n käyttömääräystä Kymäläinen pitää ”kovana juttuna” ja korostaa nesteytetyn maakaasun saatavuuden takaamisen merkitystä. ”LNG on nimenomaan raskaan kaluston polttoaine, eikä sen käytöstä synny juuri lainkaan pienhiukkaspäästöjä. LNG:n elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat yli 20 prosenttia pienemmät kuin fossiilisen dieselin.”
Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (European Green Deal) mukaan komissio käynnistää Euroopan ilmastosopimuksen valmistelut. Sopimuksen tavoitteena on varmistaa hiilineutraaliuden toteutumisen vuoteen 2050 mennessä. ”Ilmastotoimet ovat välttämättömiä, jotta voidaan varmistaa, että EU:n jäsenmaat noudattavat Pariisin ilmastosopimuksessa joulukuussa 2015 tehtyjä sitoumuksia”, Kymäläinen sanoi ja patisti kaikki mukaan ympäristötalkoisiin, ”Kukaan yksittäinen toimija tai valtio ei voi laistaa velvollisuuksistaan, vaan kaikkien on oltava ilmastotalkoissa mukana.”
”Tieto lisää päättäjien tuskaa”
Eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna Suomi kulkee ilmastotalkoissa kärkijoukoissa. ”Olemme kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä 15 vuotta muuta Eurooppaa ja asetettuja tavoitteita edellä”, Suna Kymäläinen sanoi todeten, että rahoitus on tärkeä osa 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. ”Vaihtoehdot ja eri puolella Suomea vireillä olevien hankkeiden vaateet ovat myös hallitusohjelmassa tarkastelun alla. Tärkeää on kuitenkin pitää huolta myös jo rakennetusta infrasta.”
Tieto lisää Kymäläisen mukaan päättäjien tuskaa. ”Liikennepuolella toimijoille on tuttu fakta, että esimerkiksi Saimaalla liikennöivä kalusto on vanhentunutta, ja tekemättömät päätökset rajoittavat uusien alusten tilaamista”, hän sanoi ja myönsi, että Saimaan kanavan perusparannustyön osalta tarvitaan myös valtiovallalta pikaisia ratkaisuja.
Teksti ja Kuvat: Hannele Koskinen, Sperone
Vesitiepäivä 2020, Osa 1
Lue myös:
> Vesitiepäivä 2020, Osa 2: Kaikki sujui hyvin, kunnes ihminen alkoi vaikuttaa asioihin!
> Vesitiepäivä 2020, Osa 3: Suuri joukko suomalaisia on valmiita maksamaan vesistöjen ekosysteemipalveluista
> Vesitiepäivä 2020, Osa 4: Kanavan sulkujen pidentämiselle on eittämätön tarve
> Vesitiepäivä 2020, Osa 5: Saimaan kanavan ympärivuotisen liikennöinnin edellytyksiä on tutkittu laajasti