Vesitiepäivä 2020/5: Saimaan kanavan ympärivuotisen liikennöinnin edellytyksiä on tutkittu laajasti


”Ilmassa on ympäristöhypea, mutta maapallo on ehtymätön energian lähde”, Asmo Huusko sanoo. Hän toteaa, että kanavan ympärivuotisen liikennöinnin edellytyksiä tutkitaan laajasti.

Geologian tutkimuslaitoksen Kokkolan toimipistettä edustava asiakkuuspäällikkö Asmo Huusko kertoi tulleensa paikalle Suomen kolmanneksi suurimmasta yleissatamasta, joka on myös suurin kaivannaissatama. ”Ilmantieteenlaitos katselee asioita pinnan päältä, me toimimme maan alla.”

Geologiassa on oma aikakäsitteensä: puhutaan miljardeista vuosista. ”Nyt ilmassa on jonkin sortin ympäristöhypea, mutta tosiasia on, että maapallo on ehtymätön energian lähde”, Huusko sanoi ja sai aikaan pientä kuiskintaa kuulijoissa muistuttaessaan, että Suomen kova ja kylmä kallioperä sisältää valtavan määrän lämpöä.

Geoenergiaa on käytetty Suomessa ja maailmalla muun muassa lumen sulattamiseen, siltojen ja rataverkoston sulana pitoon. Esimerkiksi Japanissa, Hokkaidon alueella, sataa kaksi metriä lunta vuodessa. Lumen torjunta tehdään sulattamalla.

Suomessa maankamaran energia olisi Huuskon mukaan parhaiten hyödynnettävissä kaakonkulmalla.


”Maaperän rapakivigraniitti on Lappeenrannan alueella mineraalikoostumukseltaan erinomaista ja lämpötilatasot ovat Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen korkeat. Deep Heat –hanke olisi kannattanut sijoittaa Espoon sijaan kaakonkulmalle”, hän viittaa ST1 –energiayhtiön porauksiin, joiden tavoitteena on rakentaa alueellisia, korkeita lämpötiloja vaativia ratkaisuja.

Kanavan ympärivuotisen liikennöinnin edellytyksiä on tutkittu laajasti

Geologian tutkimuslaitos, Väylä ja naviSaimaa ovat keskustelleet geoenergian käytöstä kanavan liikennekauden pidentämiseksi. Ympärivuotisen liikennöinnin edellytyksiä on Huuskon mukaan tutkittu laajasti. Hän korostaa, että selvitystyössä on kyse teknistaloudellisista ratkaisuista. ”Lämpö on kustannustehokkaasti otettava pintaan siellä, missä on sen tarve.”

Veden lämmönjohtavuus on heikko, mutta lämpökapasiteetti korkea. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lämpö kulkeutuu kanavassa pitkiäkin matkoja. ”Lisälämpö on kohdistettava ensisijaisesti kriittisimpiin kohtiin kanavassa”, Huusko sanoo ja muistuttaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset kanavan liikennekauteen voivat lopulta olla moninaiset. ”Leudot talvet yleistyvät, mutta jopa koettuja ankarammat talvet voivat olla mahdollisia.”


Teksti: Hannele Koskinen, Sperone


Vesitiepäivä 2020, Osa 5


Lue myös:

> Vesitiepäivä 2020, Osa 1: Saimaan kanavan perusparannus on edistysaskel kestävän kehityksen tiellä

> Vesitiepäivä 2020, Osa 2: Kaikki sujui hyvin, kunnes ihminen alkoi vaikuttaa asioihin

> Vesitiepäivä 2020, Osa 3: Suuri joukko suomalaisia on valmiita maksamaan vesistöjen ekosysteemipalveluista

> Vesitiepäivä 2020, Osa 4: Kanavan sulkujen pidentämiselle on eittämätön tarve