Vesitiepäivä 2020/3:Suuri joukko suomalaisia on valmiita maksamaan vesistöjen ekosysteemipalveluista

”Suuri joukko suomalaisia on valmiita maksamaan vesistöjen ekosysteemipalveluista”, Heiskanen sanoo. Hän korostaa, että vesien hyvä tila on edellytys luontomatkailusektorin kasvulle.


Suomen ympäristökeskuksen Vesikeskuksen johtajan, professori Anna-Stiina Heiskasen puheenvuoron otsikointiin sisältyi kysymys: onko vesitiet vaihtoehto, kun suuntana on kestävä, sininen talous ja hiilineutraalisuus.

Heiskanen mukaan suuri joukko suomalaisista on valmis maksamaan vesistöjen erilaisista ekosysteemipalveluista. ”Käytännössä tämä tarkoittaa, että uusia keinoja vetovoimaisen luonnon turvaamiseen on syytä ja kannattavaa etsiä”, hän sanoi. Heiskanen korosti, että matkailu on Suomessa toiseksi suurin vesistöihin nojaava sinisen talouden toimiala meriklusterin jälkeen.


Heiskanen viittaa Luonnonvarakeskuksessa tehtyihin tutkimuksiin, joissa on selkeästi käynyt ilmi, että vesien hyvä tila on edellytys luontomatkailusektorin kasvulle. ”Kasvava määrä matkailijoita on tarkkoja siitä, että luonto on puhdasta ja että heidän vierailunsa esimerkiksi kansallispuistoissa ei pilaa tai kuormita luontoa,” hän sanoi ja muistutti, että ilmastonmuutos vaikuttaa myös veden laatuun ja vesistöjen lämpötilaan.


”Ilmastonmuutos tulee merkittävästi muuttaman jokien virtaamien ja järvien vedenkorkeuksien vuodenaikaista vaihtelua. Kesän ja alkusyksyn kuivuus ja alhaiset vedenpinnat tulevat joillakin järvillä olemaan jatkossa entistä suurempi ongelma. Toisaalta, syksyn sateet lisääntyvät ja lisäävät loppusyksyn virtaamia. Talven vedenkorkeudet ja virtaamat kasvavat selvästi, kun entistä suurempi osa talven sateesta tulee vetenä.”


Suomalais-venäläinen rajavesistökomissio on Heiskasen mukaan yhtenäistämässä Saimaan ja Vuoksen tulva- ja kuivuusriskien arviointia. Kuivuuden osalta tarkoituksena on arvioida pääasiassa Saimaan matalien vedenkorkeuksien vaikutuksia, ja epäsuotuisten hydrologisten olosuhteiden vaikutuksia myös vesiliikenteeseen. Myös SYKE ja ELY-keskukset selvittävät yhteishankkeessa tulvien ja kuivuuden vaikutuksia Saimaan vesiliikenteeseen.

Haitat ovat Heiskasen mukaan moninaiset. ”Muun muassa tulvan aikana kulku siltojen alta voi vaikeutua. Matalla vedenkorkeudella väylien syvyys pienenee, mikä saattaa johtaa lastien kevennystarpeeseen ja vaikeuttaa joihinkin satamiin pääsyä.”


Vieraslajihavainnot ovat lisääntyneet

Vesivarantojen lisäksi ilmastonmuutoksella on myös biologiset vaikutukset. ”Rehevöityminen lisääntyy ja leväkukinnot runsastuvat. Lämpimän veden lajit hyötyvät, mutta kylmän veden lajit kärsivät”, Heiskanen sanoi ja huomautti, että myös vieraslajihavainnot ovat lisääntyneet ilmastomuutosten myötä. Esimerkiksi lämpimissä vesissä viihtyvä hyytelösammaleläin on levinnyt Etelä-Saimaalta Pohjois-Savoon luultavasti laivojen painovesilastivesien mukana.

Kansainvälinen painolastivesisopimus astui voimaan vuonna 2017, ja sen tavoitteena on estää vieraslajien leviäminen satamasta toiseen.

”Arviolta enemmän kuin 4000 eri lajia bakteereista kaloihin matkustaa painolastivesitankeissa. Lainsäädäntö Saimaalla on sama kuin merialueilla; laivojen on käsiteltävä painolastivetensä, jos ne kulkevat ulkomaille tai toisinpäin”, Heiskanen sanoi.

Varustamo voi anoa vapautusta käsittelystä osoittamalla, ettei ole riskiä, että laivat siirtävät reitillä haitallisia vieraslajeja. Satamissa vieraslajien kartoitusta on kehitetty Itämeren ja Pohjois-Atlantin alueen välisellä yhteistyöllä. THL kehittää menetelmää, jolla seurataan toksisen vibriokoleran esiintymistä. Kehitystyön alla on myös indikatiiviset testit, joiden avulla voidaan tarkistaa, onko painolastivedet käsitelty ohjeitten mukaisesti.

Rahtilaivojen CO2-päästöt ovat kuljetettua tonnimäärää kohti muita liikennöintitapoja alhaisemmat

Vesiliikenteen osuus CO2-päästöistä EU-alueella on 13,6 prosenttia. Liikenteen kokonaispäästöjä tarkastellessa tilastoista käy vääjäämättä ilmi, että rahtilaivojen hiilidioksidipäästöt ovat kuljetettua tonnimäärää kohti muita liikennöintitapoja alhaisemmat . Laivaliikenteen teknisen kehityksen myötä tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä CO2-päästöt ovat 20 prosenttia vuoden 2013 tasosta. Vuonna 2050 laivaliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat kaluston uusiutumisen kautta vähentyneet 50 prosenttiin, puoleen, vuoden 2013 tasosta.


Sisävesiliikenteen logistiikkavaihtoehdoista Saimaalta Saksaan on ympäristötekijöiden näkökulmasta olemassa käytännössä vain yksi suotuisa ja kestävää kehitystä tukeva tulevaisuuden kuva. ”Suora laivayhteys mahdollistaa alhaiset sosio-ekonomiset kustannukset ”, Anna-Stiina Heiskanen sanoo.


Teksti ja kuvat: Hannele Koskinen, Sperone

Vesitiepäivä 2020, Osa 3


Lue myös:

> Vesitiepäivä 2020, Osa 1: Saimaan kanavan perusparannus on edistysaskel kestävän kehityksen tiellä

> Vesitiepäivä 2020, Osa 2: Kaikki sujui hyvin, kunnes ihminen alkoi vaikuttaa asioihin

> Vesitiepäivä 2020, Osa 4: Kanavan sulkujen pidentämiselle on eittämätön tarve

> Vesitiepäivä 2020, Osa 5: Saimaan kanavan ympärivuotisen liikennöinnin edellytyksiä on tutkittu laajasti