Suomen Vesitiet ry:n opintomatka Belgiaan ja Hollantiin - kooste
Kuva: Neste Rotterdam refinery harbour
Suomen Vesiteiden opintomatkan kohteena oli Euroopan suurimmat satamat 27-29.10.2026
Suomen Vesiteiden kolmipäiväiselle opintomatkalle lähti laaja joukko vesiliikenteen asiantuntijoita ja sidosryhmien jäseniä. Tällä kertaa mukaan ilmoittautui 28 henkilöä.
Tavoitteena oli tutustua muun muassa EU:n kahteen suurimpaan satamaan ja niiden toimijoihin. Erityisesti halusimme kuulla satamien vihreän siirtymän tavoitteista ja siitä, miten niiden turvallisuus on järjestetty.
Matka osoitti konkreettisesti, kuinka keskeinen osa liikennejärjestelmää vesiliikenne Belgiassa ja Hollannissa on. Vesiväylät eivät ole siellä muun liikennejärjestelmän täydentäjiä, vaan olennainen osa teollisuuden kuljetusketjuja ja Euroopan logistista kilpailukykyä
Belgia on EU:n ja Naton perustajajäsen ja Bryssel on yksi maailman suurimmista diplomaattisten edustustojen keskittymistä.
Opintomatkamme alkoi varhain aamulla Brysselissä. Tapasimme Suomen EU:n pysyvän edustuston asiantuntijoita sekä Suomen Belgian-suurlähettilään asiantuntijoineen. Kuulimme myös yleistietoa Belgiasta ja Luxemburgista.
Timo Koskinen kertoi Irlannin puheenjohtajakauden liikenneasioista. Teemoina olivat liikenteen hiilestä irtautuminen, IMO NetZeroFramework -kehyksen seuraavat vaiheet ja IMO:n tekniset tavoitteet. Lisäksi kuulimme sotilaallisen liikkuvuuden paketista.
Suomen EU:n pysyvän edustuston Matti Terho kertoi Ukrainan jälleenrakentamisesta. Kauppa ei odota sodan päättymistä, ja jälleenrakennustarve on noin 500 miljardia.
Suomen Belgian-suurlähettiläs Jari Sinkari ja asiantuntija Juulia Hietala kertoivat kattavasti Belgiasta ja Luxemburgista. Belgian ja Suomen arvot sekä ulkopolitiikka ovat pitkälti samanlaiset. Suomen tärkeimmät vientituotteet Belgiaan ovat öljyt ja öljytuotteet, paperi ja pahvi sekä niiden jatkotuotteet, erikoiskoneet ja kemialliset aineet. Belgiasta Suomeen tuodaan moottoriajoneuvoja, muoveja ja orgaanisia kemiallisia aineita.
Vierailu toi esille, kuinka läheisesti liikennepolitiikka kytkeytyy nykyisin ilmasto- ja energiapolitiikkaan, Euroopan kilpailukykyyn sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Toimivat satamat ja liikennekäytävät ovat samalla sekä talouden että Euroopan kriisinkestävyyden infrastruktuuria
Hollannissa ja Belgiassa sisävesiliikenteellä on merkittävä rooli.
Inland Navigation Europessa (INE) keskustelimme sisävesiliikenteen asemasta EU:n liikennejärjestelmässä INE:n toimitusjohtajan Karin De Schepperin kanssa.
Sisävesiliikenteelle valmistellaan seuraavaa NAIADES IV -tutkimustoimintaohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa sisävesiliikenteen asemaa ja edistää sen siirtymistä kohti vähäpäästöistä ja digitaalista liikennettä. Horizon Europen Waterborne-kumppanuusohjelma tarjoaa tarvittavan tutkimusrahoituksen ja teknologisen kehitystyön, jotta NAIADES-toimintaohjelman kunnianhimoiset tavoitteet olisivat teknisesti ja taloudellisesti mahdollisia.
Toinen huomio oli, että Belgian ja Hollannin sisävesiliikenne toimii pitkälti alueellisten sääntöjen mukaan.
Belgian ja Hollannin sisävesiväylistä poistetaan ajoittain sedimenttejä ruoppaamalla, ja vedenpintaa säännöstellään pumppaamalla.
Keskustelu herätti myös kysymyksen Suomen asemasta. Suomi on tuhansien järvien maa ja Suomessa sijaitsee Euroopan neljänneksi suurin järvi Saimaa, mutta osallistumisemme eurooppalaiseen sisävesiliikenteen politiikan ja tutkimuksen yhteistyöhön on ollut vähäistä. Olisiko Suomen aika määritellä nykyistä selvemmin omat kansalliset tavoitteensa sisävesiliikenteelle ja vahvistaa osallistumistaan eurooppalaisiin verkostoihin?
Kohteena Antwerpenin satama
Toisen päivän aamuna siirryimme Antwerpenin sataman päärakennukseen ja sen vanhan osan katolle rakennettuun laajennusosaan. Oppaanamme toimi Finnlines Belgium N.V:n toimitusjohtaja Luc Hens.
Suurkiitos hänelle avusta toisen päivän ohjelman järjestämisessä sekä runsaasta ja maittavasta illallisesta idyllisessä Sir Anthony Van Dyckessä.
Antwerpenin–Bruggen sataman pääkonttorissa kuulimme alueen sisävesiliikenteestä ja vihreän siirtymän tavoitteista.
Flemish (Flanders) Inland Watersways Associationin toimitusjohtaja Filip Boelaert kertoi Flanderin alueen sisävesistä ja vihreän siirtymän tavoitteista. Alueella on 1076 km liikennöitäviä vesiväyliä, 1259 miehistön jäsentä ja 800 siltaa. Sisävesiliikenne työllistää yhteensä 6000 ihmistä. Flanderin yrityksistä 80 % sijaitsee enintään 10 km:n päässä vesiteistä. Esityksessä mainittiin myös 164 kuntaa tai kaupunkia, 1263 flanderilaista sisävesialusta ja 2,65 miljoonaa vältettyä rekkakuljetusta vuodessa. Haasteina ovat talouden kasvu, riittävän veden turvaaminen kanavissa sekä ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu. Alueella panostetaan tutkimukseen ja vihreään siirtymään. Viesti kiteytyi sanoihin: ”Water is the way to go”.
Globaali satama Euroopan sydämessä – yksi satama, kaksi sijaintia
Phillippe Beaujean, Shippers & Forwarders Manager at Port of Antwerp-Bruges, esitteli Antwerpenin–Bruggen satamaa.
Antwerpenin satama on yhdistynyt Bruggen sataman kanssa. Brugge on merisatama, kun taas Antwerpenillä on merkittävä rooli maan sisäisissä kuljetuksissa.
Sataman pinta-ala on 14 322 ha. Sen tuottama arvonlisä on 20,8 miljardia eli 4,5 % bruttokansantuotteesta. Satama on Euroopan toiseksi suurin ja maailman 14. suurin. Se on merkittävä kemikaalien ja teräksen keskus sekä kiertotalouden keskittymä. Port of Antwerp-Bruges muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä satama-alueesta: Pohjanmeren rannalla sijaitsevasta Zeebruggesta ja Scheldejoen varrella sisämaassa sijaitsevasta Antwerpenistä.
Satamasta on yhteyksiä 1200 kohteeseen. Ympäristöystävälliset alukset saavat alennusta satamamaksuista. Satama panostaa uusiutuviin polttoaineisiin ja on ensimmäinen satama, jossa alukset voivat tankata ammoniakkia.
Autonominen vesiliikenne on jo toiminnassa
Yksi matkan kiinnostavista vierailukohteista oli Antwerpenissä toimiva Seafar. Yritys on kehittänyt järjestelmän, jossa sisävesialuksia voidaan valvoa ja ohjata maissa sijaitsevasta Remote Operations Centrestä. Aluksen järjestelmät, kamerat ja sensorit välittävät reaaliaikaista tietoa etäoperaattorille, joka voi ohjata alusta maista käsin.
Yrityksellä on tällä hetkellä valmiudet ohjata 58 alusta, ja vierailumme aikana etäohjauksessa oli kolme alusta. Etäohjauksen ansiosta aluksilla tarvitaan vähemmän miehistöä. Myös etäohjaajan on helpompi yhdistää työ ja perhe-elämä, kun aluksella ei tarvitse olla kahta viikkoa yhtäjaksoisesti. Vastuu aluksesta säilyy kuitenkin aluksella olevalla kapteenilla, joka voi ottaa ohjauksen takaisin itselleen milloin tahansa. Myös tässä toiminnassa haasteina ovat alueelliset luvat ja sääntely.
Näimme käytännössä, kuinka kolmea alusta ohjattiin etänä.
Antwerpen Euroterminal – Grimaldin terminaali Antwerpenissä
Päivän lopuksi kävimme tutustumassa Grimaldi-konsernin Antwerpen Euroterminaaliin.
Laaja terminaalialue konkretisoi sataman roolin Euroopan ja muun maailman välisenä logistisena solmukohtana. Terminaalissa oli vierailumme aikana noin 10 000 eri merkkistä ajoneuvoa odottamassa kuljetusta eteenpäin Euroopan markkinoille. Toiseen suuntaan kuljetusvirta näkyi muun muassa käytettyinä autoina, joita laivattiin Antwerpenistä Afrikan markkinoille.
Rotterdam, Maasvlakte
Kolmantena päivänä tutustuimme Rotterdamin satamaan Portlantis-vierailukeskuksessa, joka oli ollut toiminnassa noin kaksi vuotta. Keskukseen pääsi vain ajamalla koko satama-alueen läpi sen päähän.
Rotterdamin satamaa, Euroopan suurinta, meille esitteli Maarten van Oosten, Chief Public Information Officer.
Satama on laajentunut huomattavasti merelle päin täyttömaan avulla viimeisten 55 vuoden aikana. Sen pinta-ala on nyt 12 700 ha. Satamassa käy vuosittain 28 000 merialusta ja 90 000 sisävesialusta. Alueella on 1500 km putkistoa ja 3000 yritystä, ja satama työllistää 182 000 ihmistä.
Sisävesialusten määrä kertoo olennaisen Rotterdamin toimintamallista: valtameriliikenne ja Euroopan sisäinen vesiliikenne muodostavat yhden logistisen järjestelmän.
Satamaan on tulossa oma puolustusvoimien terminaali sekä vedyn tuotantolaitos teollisuuden tarpeisiin.
Satamaa hallinnoidaan yritystoiminnan tavoin, ja maa-alueita vuokrataan yrityksille. Nyt vuokrattavat maa-alueet ovat kuitenkin loppumassa.
Lupamenettelyt ovat tiukkoja. Vaatimuksiin kuuluu esimerkiksi sammakkoaita, jolla estetään sammakoiden pääsy satama-alueille.
Sataman tietoverkkoon liittyy monia toimijoita, ja kaikilla yrityksillä on omat tietojärjestelmänsä.
Satamalla on oma sovelluksiin keskittyvä osasto, ja sovelluksia myydään myös muille satamille. Esimerkkejä ovat Routescanner, PortXchange ja Cargo Tracker. Automaatiosovellusten avulla voidaan valita mahdollisimman toimivat reitit ja ottaa samalla huomioon päästöt.
Satamalla on myös oma kyberturvallisuusosasto, joka pyrkii estämään satama-alueeseen kohdistuvia kyberhyökkäyksiä.
Nesteen maailman suurin uusiutuvan polttoaineen jalostamo Rotterdamissa
Matkan viimeisiä vierailukohteita oli Nesteen uusiutuvien tuotteiden jalostamo Maasvlaktessa.
Oppaanamme toimi Head of Neste Terminals, Heikki Tegelberg. Neste keskittyy biopolttoaineiden jalostamiseen muun muassa ruokaöljyistä ja eläinrasvoista, joita tuodaan eri puolilta maailmaa.
Uusiutuvine polttoaineiden tuotanto menee pääasiassa lentoliikenteen käyttöön.
HSEQ johtaja Jarno Skaffari esitteli meille Neste Rotterdamin laajennushanketta. Jalostamon laajennus havainnollistaa satamien muuttuvaa roolia. Satamat eivät ole enää pelkästään tavaroiden läpikulkualueita, vaan niistä kehittyy vähitellen myös uusiutuvien polttoaineiden, vedyn, kiertotalouden ja uuden teollisuuden keskittymiä.
Nykyinen kilpailija on Kiina, josta tuodaan uusiutuvaa polttoainetta siltä osin kuin sitä ei tarvita maan omaan käyttöön. Polttoaine on edullista, koska Kiinan valtio tukee sen tuotantoa eri vaiheissa.
Vesiteille mahtuu, mutta tiet ovat ruuhkaisia
Liikenteen ruuhkautuminen voi pysäyttää matkanteon milloin tahansa. Jouduimme useisiin ”STAU”-liikenneruuhkiin, etenkin Antwerpenin satama-alueella. Ruuhkat oli onneksi otettu aikatauluissa huomioon, mutta ne yllättivät silti.
Belgiassa tiet ovat kapeita. Antwerpeniä ei pommitettu toisessa maailmansodassa maan tasalle samalla tavoin kuin Rotterdamia. Rotterdamissa on nykyisin paljon monimuotoista arkkitehtuuria ja korkeita rakennuksia.
Hintataso tuntui korkealta Suomeen verrattuna. Kuulemamme mukaan veroja oli nostettu, ja myös arvonlisävero oli korkea.
Kiitos kaikille osallistujille onnistuneesta ja antoisasta matkasta! Saimme uusia näkökulmia omaan toimintaamme, uusia ajatuksia ja mahdollisuuden tutustua toisiimme.
Koonnut Merja Salmi-Lindgren
