Suomen Vesitiet: Hallitusohjelmatavoitteet 27

TIIVISTELMÄ

1. Turvataan Suomen saavutettavuus, huoltovarmuus ja turvallisuus

Varmistetaan merikuljetusten, satamien, väyläverkon, jäänmurron ja takamaayhteyksien toimintakyky kaikissa olosuhteissa sekä tuetaan sotilaallisen liikkuvuuden tarpeita.

2. Vahvistetaan suomalaisen merenkulun ja logistiikan kilpailukykyä

Poistetaan kilpailukykyä heikentäviä kustannuksia, parannetaan toimintaympäristöä ja turvataan Suomen lipun alla toimivan tonniston sekä merenkulkuosaamisen edellytykset.

3. Toteutetaan vesiliikenteen vihreä siirtymä

Kohdennetaan päästökauppatuloja meriliikenteen käyttövoimamurrokseen, satamien sähköistämiseen sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden ja jakeluverkon kehittämiseen.

4. Kehitetään rannikko- ja sisävesiliikennettä osana kansallista liikennejärjestelmää

Lisätään vesikuljetusten hyödyntämistä, vahvistetaan Itä-Suomen sisävesiliikenteen toimintaedellytyksiä ja turvataan teollisuuden kuljetuskapasiteetti.

5. Varmistetaan satamien ja vesiväylien investoinnit sekä EU-rahoitus

Kehitetään TEN-T-verkkoa, satamien infrastruktuuria ja huoltovarmuuskriittisiä väyliä sekä hyödynnetään täysimääräisesti EU:n rahoitusmahdollisuudet

Kuva: Tankar Arctia

Suomen Vesitiet ry: HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 2027

Suomi on yksi merenkulusta riippuvaisimmista EU-maista. Suomalaisen merenkulun ja Suomen lipun kilpailuedellytysten tulee olla samalla tasolla muiden Euroopan merenkulkumaiden kanssa.

Suomen viennistä ja tuonnista 95 % kuljetetaan meritse. Merikuljetusten on toimittava kaikissa olosuhteissa. Tämä tekee myös satamista ja niitä palvelevista väyläverkostoista kriittisen sekä Suomen kilpailukyvyn, turvallisuuden että huoltovarmuuden näkökulmasta.

Suomen koko liikennejärjestelmän tulee taata saavutettavuus myös talviolosuhteissa ja yhteydet takamaille tulee varmistaa. Talvella vesiväylät sekä merialueet jäätyvät ja vaativat erityistä kalustoa ja osaamista.

Vesiliikenne on kuljetusmuotona energiatehokas ja vähäpäästöinen. Vesiliikenne on varteenotettava liikennemuoto, kun muiden väylien kantokyky ja kunto heikkenee.  Vesikuljetukset ovat ympäristöystävällisin kuljetusmuoto ja vesiväylien rakentaminen nopeampaakin kuin esimerkiksi rautateiden. Rautateiden nykyinen kuljetuskapasiteetti, erityisesti talviaikaan, ei ole riittävä esimerkiksi metsäteollisuuden raakapuukuljetuksissa. Tätä taustaa vasten korostamme vesiliikenteen mahdollisuuksia osana Suomen liikennejärjestelmää.

Ulkomaankaupan tavaravirrat ovat muutoksessa. Valtion tulee turvata Suomeen kattavat logistiset väylät yhtenäisinä ja erityisesti priorisoiden innovatiivisin ratkaisuin huoltovarmuuskriittiset väylät ja sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet kaikissa olosuhteissa.

Merikuljetukset merkittävä osa ulkomaankaupan kuljetuksista.  Kuljetuskapasiteetin volyymi muuttuu ja kannattavat alukset ovat isompia ja käyvät etenkin konttiliikenteen osalta mahdollisesti harvemmin Suomessa. Aluskoon kasvu johtuu kannattavuustarpeesta ja uudet alukset tulevat käyttämään uusiutuvia polttoaineita ja energioita. Tämä tulee edellyttämään satamaniin alusten uudenlaista vastaanottokapasiteettia, pitempiä laitureita ja energia-aineiden jakeluinfraa.  Meriväylien kapasiteetti ja satamien infra, takamaayhteydet ovat osa tehokasta merilogistiikkaa.

Suomen rannikkoliikenne on jo nykyisellään osa Suomen kuljetusjärjestelmää. Rannikkoliikenteessä kuljetetaan muutamia teollisuuden bulkkityyppisiä lasteja, joita ovat erilaiset polttoaineet, sementti ja metsäteollisuuden raakapuu. Kuljetusreitit kattavat Suomen rannikkosatamat. Polttoaineiden ja sementin kuljetukset ovat yleisesti säännöllisiä kuljetuksia, kun taas metsäteollisuuden raakapuukuljetukset ovat osittain markkinatilanteiden ohjaamia.

Lämmöntuotannon energiaraaka-aine on vaihtumassa kierrätysaineisiin (jätteet) ja bioaineisiin (hake ja pelletti). Tässä rannikko- ja sisävesiliikenne sekä siihen liittyvä varastointi on tehokkain, edullisin ja ympäristöystävällisin ratkaisu. Lisäksi kotimaisen rannikkoliikenteen infran kattavuus ja toimivuus edesauttaa myös ulkomaan lähiliikenteen toimintaedellytyksiä vastaavanlaisissa Suomi-sidonnaisissa kuljetuksissa.

Harkiten kohdennetut väyläverkon kehittämisinvestoinnit sekä korjausvelan kasvua torjuvat ylläpitotoimenpiteet ovat omiaan tuomaan elinkeinoelämän tarvitsemia logistiikan tehokkuutta ja kilpailukykyä.

Suomen vesiliikenteen kilpailukyvyn vahvistaminen

Päästökauppatulojen kohdentamista liikenteen käyttövoimamurrokseen valmisteleva työ olisi käynnistettävä ministeriöiden yhteistyössä välittömästi. Päästökauppatulot tulee kohdistaa polttoaineiden hinnan tasaamiseen sekä meriliikenteen ja satamien päästövähennyksiä tukeviin toimiin. Maasähkön verotuksessa tulee siirtyä teollisuuden verokantaan. Samalla tulee huolehtia siitä, että samoista päästöistä ei makseta kahta kertaa.

Valtion tulee ottaa roolia logistiikan kustannuksiin ja kilpailukykyyn vaikuttavissa päätöksissä. Esimerkkinä tästä on väylämaksut. Pitkällä aikavälillä suuntana tulisi olla se, että kansallisesti luovutaan niistä veroluonteisista maksuista, kuten väylämaksuista, jotka heikentävät elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kansainvälistä matkustajaliikennettä. Tätä vaihtoehtoa arvioitaessa tulisi ottaa huomioon valtiontaloudellisten vaikutusten ja edellytysten ohella vaikutukset toimijoille kohdistuvaan kustannusrasitteeseen sekä Suomen logistiseen ja kokonaiskilpailukykyyn. Väylämaksulakia tulee tarkastella tämän tiedon valossa mahdollisimman pian, huolellisen valmistelun pohjalta.

Rahoitus

Liikennejärjestelmää tulee suunnitella pitkäjänteisesti ja sitoutua EU:n tasoisesti yhteisiin tavoitteisiin. EU on linjannut merenkulun tavoitteet: sisävesikuljetusten ja lähimerenkulun osuutta tulee kasvattaa 25 % vuoteen 2030 mennessä ja 50 % vuoteen 2050 mennessä. Siihen pääsemiseksi kannusteeksi Ekobonus-järjestelmä eli ympäristöbonus tulisi ottaa käyttöön myös Suomessa (kuten Ruotsissa ja Norjassa). Se myöntää ympäristökorvausta maanteiltä vesiteille siirtymisestä. Tämä on tärkeää, kun Suomi on nyt entistäkin riippuvaisempi vesikuljetuksista. Samalla tulee varmistaa merenkulun kilpailukyky, kun mm. päästökauppa koskee myös merenkulkua.

TEN-T verkon vahvistaminen

EU-komission olisi viipymättä, ennen uuden rahoituskauden alkua toteutettava TEN-T-verkkoon kuuluvien verkon osien luettelon uudelleenarviointi ja eurooppalaisten satamien geostrategisten ja energiaroolien tunnustaminen. Ennen kaikkea tulee varmistaa, että satamat, joilla on sotilaallisen liikkuvuuden rooli, tunnustetaan TEN-T-satamiksi ja oikeutetuksi Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitukseen. Asia on erityisen tärkeä Suomessa, jossa ohuiden liikennevirtojen vuoksi kaikki kansallisesti merkittävät satamat ei nouse TEN-T –verkolle, TEN-T –verkon kuitenkin ollessa CEF-asetuksen mukaisen rahoituskelpoisuuden määrittävä verkosto.

Sotilaallisen liikkuvuuden keskeisten solmukohtien kehittämisen tulee olla EU-rahoituskelpoisia myös TEN-T-verkon ulkopuolella. Vahva yhteinen EU-vaikuttaminen asiassa on koko Suomen etu, tarjoten laajempia EU-yhteisrahoituksen mahdollisuuksia kansallisen rahoituksen rinnalle.

Sisävedet

Vuoteen 2022 myös sisävesiliikenteellä oli tärkeä kansainvälistä kauppaa palveleva rooli Saimaan kanavan kautta, mutta liikenne romahti Venäjän hyökkäyssodan alettua. Saimaan alueen sisäisessä liikenteessä uitto ja sisävesikuljetukset tarjoavat edelleen alueellisesti tärkeitä vaihtoehtoja etenkin metsäteollisuuden raakapuukuljetuksissa. Itä-Suomen alueen teollisuuden kuljetusreittien kapasiteetin turvaaminen tulee huomioida osana Suomen liikenneinfran kehittämistä.

Itä-Suomen alueella on merkittävää vienti- ja tuontikauppaa harjoittavaa teollisuutta. Alueen teollisuudella on käynnissä investointeja, jotka tulevat lisäämään kuljetusten tavaramääriä lähivuosina. Tästä esimerkkinä on Siilinjärvellä käynnissä oleva lannoiteteollisuuden suurinvestointi.

Alueen teollisuuden vienti- ja tuontikuljetukset hoituvat nykyisin maantie- ja raidekuljetuksin Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen merisatamiin Saimaan kanavan tavaraliikenteen ollessa keskeytynyt.

Saimaan kanavan kautta kulkeneen laivaliikenteen rahtimäärä oli noin 1,2 miljoonan tonnin tasolla vuosittain. Nämä laivakuljetukset olivat erittäin kustannustehokas ja ympäristöystävällinen kuljetusmuoto, joka oli strateginen ja logistisesti hyvä vaihtoehto alueen yrityksille.

Saimaan kanavan vienti- ja tuontikuljetukset eivät ole tällä hetkellä mahdollisia. Itä-Suomen teollisuuden kuljetusvirrat ovat hakeutuneet vaihtoehtoisille reiteille Etelä- ja Länsi-Suomen satamiin. Teollisuuden näkemyksen mukaan nyt käytössä olevat logistiset ratkaisut ovat hyvin toimivia ja todennäköisesti pitkäaikaisia ratkaisuja, joihin liittyy kuitenkin alueellisia huoltovarmuuskysymyksiä.

Saimaan alueen metsäteollisuuden sisäiset raakapuu – ja tukkikuljetukset laivoilla, proomuilla ja uittaen ovat alueen metsäteollisuudelle strateginen ja ympäristöystävällinen kuljetusratkaisu. Vuonna 2025 Saimaan sisäisen laivaliikenteen ja uiton kuljetusmäärä oli noussut noin 1,9 miljoonaan kuutiometriin. (Lähde Metsäteho 6/26 kalvosarja)

Saimaan sisäinen laivaliikenne ja uitto tulisi huomioida yhtenä kuljetusmuotona liikennejärjestelmää kehitettäessä. Saimaan alueen raakapuukuljetusten rooli korostuu tulevaisuudessa maantie- ja raidekuljetusten kapasiteetin kapasiteettiniukkuuden myötä.

Liikennejärjestelmän tulee sisällyttää myös toimintaedellytysten turvaaminen sisävesillämme, mikä vaatii erityisesti laivakaluston uudistamista, vihreän siirtymän tukemista, ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamista, liikennöintikauden pidentämistä sekä väyläverkoston ja infrastruktuurin ylläpitoa ja parantamista. Sisävesikuljetusten toimivuus Vuoksen vesistöalueella on varmistettava ympärivuotisena kuljetusreittinä teollisuuden tarpeisiin. Sisävesiliikenteen toimintaedellytykset mm. luotsauspalveluiden ja jäänmurtopalveluiden saatavuus, on turvattava myös nykyliikenteen pohjalta.

Vesistömatkailun huomioiminen

Satamien ja merikuljetusten ollessa tärkeitä ulkomaankaupan kuljetuksille on lisäksi huomioitava, että Suomen satamien kautta kulkee merkittävä määrä matkustajia (v.2025 13,9 milj. matkustajaa).

Suomen liikenteen erityispiirteenä on, että matkustajia ja rahtia lähinaapurimaihimme Viroon ja Ruotsiin kulkee samoilla aluksilla (nk. ropax- eli matkustaja-autolauttaliikenne.) Tätä taustaa vasten matkustajaliikenteen roolin vahvistaminen on osa saavutettavuuden kokonaisratkaisua.

Suomen matkailun erityinen vahvuus on vesistöissä, mutta vesistömatkailun kehittäminen on vielä lapsenkengissä. Puhtaat sisävesistöt ovat vetovoimaisia, mutta infra ja palvelut kaipaavat pitkäjänteistä kehittämistä, strategisia tavoitteita ja yksityisiä investointeja laivakalustoon ja muuhun palveluinfraan (ravintola- ja majoituspalvelut, ohjelmapalvelut jne.). Julkisten investointien tarve suhteessa tarvittaviin kokonaisinvestointeihin on varsin rajallinen. Kansantaloudellisesti matkailu on tärkeä painopistealue ja vesistömatkailu sen osana.

SUOMEN SAAVUTETTAVUUS JA VESIKULJETUSTEN KILPAILUKYVYN VAHVISTAMINEN  

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

• Valtio ottaa roolia logistiikan kustannuksiin ja kilpailukykyyn vaikuttavissa päätöksissä. Laaditaan ja toimeenpannaan valtakunnainen saavutettavuusstrategia Suomelle, jossa Suomen kansainvälistä saavutettavuutta arvioidaan ja määritellään toimet merikuljetusten, lentoliikenteen ja maaliikenneyhteyksien saavutettavuuden ja ulkomaankaupan kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi muuttuneessa toimintaympäristössä

• Kohdennetaan päästökauppatuloja liikenteen käyttövoimamurrokseen. Sen valmisteleva työ käynnistetään nyt ministeriöiden yhteistyössä. Meriliikenteestä kerätyt päästökauppatulot kohdistetaan polttoaineiden hinnan tasaamiseen vähäpäästöisten polttoaineiden tuotannon, saatavuuden, käytön polttoaineomavaraisuuden vauhdittamiseksi. Päästövähennysten suurin haaste tällä hetkellä on vähäpäästöisten polttoaineiden saatavuus ja korkea hinta.

• Varmistetaan kotimaisen jäävahvistetun tonniston ja merenkulkijoiden riittävyys huoltovarmuuden ja ympäristön turvaamiseksi.

• Otetaan käyttöön kannusteita, joilla vahvistetaan jäävahvisteisen tonniston saatavuutta poikkeusoloissa. Finnveran rahoitusehtojen kriteereihin lisätään huoltovarmuus ja Suomi Intressi.

• Uudistetaan Valtion vakuutustakuulaki niin, että valtio voi toimia myös suoraan takaajana ilman kaupallista ensivakuuttajaa. Selkeytetään toimintaa.

• Laaditaan kansallinen vesiliikenteen sähköistämisohjelma toimijoiden kanssa yhteistyössä. Luodaan kansallinen investointiohjelma satamien lataus- ja sähköjärjestelmien vahvistamiseksi sekä sähköntarjonnan tarpeet että alusten sähköistyminen huomioiden.

• Varmistetaan EU-rahoituksen saatavuus vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrainvestointien AFIR (Alternative Fuels Infrastructure Regulation) vaatimusten mukaisesti.

• Siirrytään maasähkön verotuksessa teollisuuden verokantaan. Samalla tulee huolehtia siitä, että samoista päästöistä ei makseta kahta kertaa.

• Poistetaan väylämaksut kompensoimaan Suomen pitkien etäisyyksien logistista kustannushaittaa ja parannetaan elinkeinoelämän kilpailukykyä.

• Vahvistetaan luotsauksen ja jäänmurtopalveluiden kustannustehokkuutta viemällä eteenpäin jäänmurron uudistusohjelmaa ja varmistetaan kustannustehokkaat palvelumallit ja arvioidaan vaihtoehdot luotsauspalveluiden kustannustehokkuuden parantamiseksi.

• Kartoittaa rannikkoliikenne- ja sisävesijärjestelmä ja tehdään pitkän aikavälin kehityssuunnitelma huomioiden huoltovarmuus ja kaksoiskäytön mahdollisuudet. Pidämme tärkeänä, että vesiväylien priorisoiduille investoinneille, huoltovarmuuskriittisille ja sotilaallisen liikkuvuuden väylille pystytään varmistamaan riittävä vuosittainen rahoitus.  Suomi on nyt korostuneen riippuvainen merikuljetuksista

• Turvataan rannikkoliikenteen osalta väylien ja satamien toimivuus, jotta rannikkoliikenne voisi kasvaa.

• Kehitetään sisävesiliikenteen roolia osana kansallista kuljetusjärjestelmää, turvataan sisävesiliikenteen toimintakyky etenkin Itä-Suomen teollisuuden kuljetustarpeiden ja huoltovarmuuden näkökulmasta sekä selvitetään sisävesikuljetusten potentiaalia ja kehittämis- ja investointitarpeita ja -mahdollisuuksia ml. sähköistys, erityisesti metsäteollisuuden logistiikan käyttöön.

• Vahvistetaan matkustajaliikenteen ja meri- ja vesistömatkailun toimintaedellytyksiä, tunnistetaan meriliikenteen ja vesistömatkailun rooli Suomen kansainvälisessä liikenteessä ja osana kansallisia kehittämistoimia.  

• Taataan EU-rahoituksen saatavuus. EU-komission olisi viipymättä, ennen uuden rahoituskauden alkua toteutettava TEN-T-verkkoon kuuluvien verkon osien luettelon uudelleenarviointi ja eurooppalaisten satamien geostrategisten ja energiaroolien tunnustaminen. Ennen kaikkea tulee varmistaa, että satamat, joilla on sotilaallisen liikkuvuuden rooli, tunnustetaan TEN-T-satamiksi ja oikeutetuksi Verkkojen Eurooppa -välineen rahoitukseen