Väitöstutkimusta Aalto yliopistossa tekevä Fang Li ja professori Pentti Kujala syväluotasivat esityksessään uusien rahtialusten suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystyötä sekä tulevaisuuden näkymiä erityisesti Saimaan ja Venäjän sisävesiteiden liikennöinnissä.
Pentti Kujala korosti, että tutkimuksen taustalla on aina tarkka ja laaja, mennyttä ja tulevia tilanteita luotaava kartoitus ja käsitteistön määritys. Tutkijan on Kujalan mukaan ikään kuin nähtävä teknistä ymmärrystään pitemmälle ja tunnistettava tulevaisuuden kalustolle asetetut tarpeet. ”Simulaatiot ovat tärkeä osa nykytutkimusta ja myös laivanrakennuksen suunnittelu- ja kehitystyötä”, Kujala sanoo .
Fang Li ei jättänyt sanan sijaa arvuuttelulle kuljetusmuotojen ykkösestä, mitä tulee turvallisuuteen, päästöttömyyteen ja kustannustehokkuuteen. ”Automaatio ja digitalisointi, erilaiset älyratkaisut, vain vahvistavat vesiliikennöinnin keulapaikkaa”, Fang Li huomautti.
Saimaalla ja Saimaan kanavalla seilaavien rahtialusten ikä ei ole jäänyt huomiotta Aalto-yliopistollakaan. Tutkijat ovat yhtä mieltä alan toimijoiden kanssa kaluston uudistamistarpeesta. Kysymysasettelun kärkenä on Fang Lin mukaan tarve määrittää, minkä tyyppisillä laivoilla tulevina vuosina Saimaalla seilataan. Päätöstä kanavan sulkujen pidentämisestä odotetaan ilmeisen suurella innolla myös Aalto-yliopiston meritekniikan osastolla. Työn alla olevissa tutkimuksissa on ilmeisenä oletusarvona, että kanavan peruskorjaushankkeelle vilkkuu tuota pikaa vihreä valo: suunnitteilla olevien, uusien laivojen dimensiot on laskettu nykyistä isommille ja myös ruumatilavuudeltaan mittavammille aluksille.
Nyt Saimaalla liikennöivissä rahtilaivoissa on pääosin lastina puutavaraa ja raakamineraaleja. Tulevaisuudessa voi olla toisin. ”Kuivalastirahdit ovat pääosassa myös tulevaisuuden Saimaalla ja Volgo-baltin alueella”, Fang Li sanoi, mutta korosti, että myös konttiliikenne tulee tarjoamaan tehokkaan kuljetusmuodon. ”Tällä haavaa Saimaan alueella tosin ei ole yhtäkään satamaa, joka pystyisi käsittelemään merirahdin konttikuljetuksia”, hän sanoi ja heitti vihjettä satamatoimijoille.
Fang Li pui uuden alustyypin ominaisuuksia ja päätyi saman tapaiseen tulemaan kuin Albert Vygovskii aiemmin: tulevaisuuden laivat ovat monitoimialuksia, jotka sananmukaisesti taipuvat moneen. ”Vertaamalla nyt kehitteillä olevaa uutta aluskonseptia olemassa oleviin, kykenemme entistä paremmin varmentamaan, että uusi kalusto aikanaan vastaa tarpeita sekä suorituskyvyn että kannattavuuden suhteen.”
Teksti ja henkilökuva: Hannele Koskinen, Sperone Design kuvat: Li Fang ja Pentti Kujala
Lue myös:
> Vesitiepäivä 2020, Osa 1: Saimaan kanavan perusparannus on edistysaskel kestävän kehityksen tiellä
> Vesitiepäivä 2020, Osa 2: Kaikki sujui hyvin, kunnes ihminen alkoi vaikuttaa asioihin
> Vesitiepäivä 2020, Osa 3: Suuri joukko suomalaisia on valmiita maksamaan vesistöjen ekosysteemipalveluista
> Vesitiepäivä 2020, Osa 4: Kanavan sulkujen pidentämiselle on eittämätön tarve
> Vesitiepäivä 2020, Osa 5: Saimaan kanavan ympärivuotisen liikennöinnin edellytyksiä on tutkittu laajasti
> Vesitiepäivä 2020, Osa 6: Saimaan kanava on tärkeä liikenneväylä myös venäläisestä näkökulmasta katsottuna
INFUTURE - sisävesiliikenteen rahtipotentiaali -hanke, joka on saanut rahoitusta Kaakkois-Suomi - Venäjän raja-alueohjelmasta ENI CBC 2014-2020.
