Kanavan sulkujen pidentämiselle on eittämätön tarve. ”Hanke on ainutlaatuinen ja haastava, mutta riskit on tehty voitettavaksi”, Harri Liikanen sanoo. Markus Karjalaisen mukaan irtokeulan testaus alkaa maaliskuussa. ”Siitä tulee hyvä työkalu.”
Projektipäällikkö Harri Liikanen avasi esityksessään Saimaan kanavan sulkujen pidennyssuunnitelmaa Väylän näkökulmasta.
Sulkujen pidentämiselle on eittämätön tarve, sillä perusparannustyön myötä syntyvät hyödyt kestävät sekä ympäristö- että talouspainotteisen, kriittisenkin tarkastelun.
”Sulkujen suunniteltu pidennys mahdollistaa uusien, isompien ja ympäristöystävällisempien laivojen kulun kanavassa”, Liikanen sanoo. ”92 x 12,6 metrin alusten liikennöinti Saimaalle kasvattaa mahdollisuutta entistä suurempiin lastikokoihin, mikä käytännössä tarkoittaa entistä huomattavasti parempaa kuljetustehokkuutta.”
Liikanen korosti, ettei kyse ole pelkästään tehokkuudesta, vaikka sen kautta tarjoutuu tilaisuus siirtää liikennettä kumipyöriltä laivoille, mikä sellaisenaan tarjoaa myös sisävesiliikenteelle mahdollisuuden kehittyä.
”Sulkuja pidentämällä saadaan lisää Saimaalle soveltuvaa, jo tällä hetkellä Itämeren liikenteessä operoivaa aluskalustoa. Päätös sulkujen pidentämisestä mahdollistaa varustamoille myös uuden aluskaluston rakentamispäätökset.”
Suunnitelmaa ei pidä tehdä ilman päätöstä rakentamisesta
Saimaan kanavan perusparannukseen ja sulkujen pidennykseen liittyvä rakennussuunnitelma on Harri Liikasen mukaan käytännössä valmis. ”Yläportti koneistoineen ja toiminnaltaan ei juuri poikkea nykyisestä, vaan mahdollistaa talviliikenteen ja huoltotoimet.
Liikanen yksinkertaisti sulun toimintaa toteamalla, että yläporttia nostetaan ylöspäin ja kun veden pinnat ovat samassa tasossa, portti lasketaan alas. Laiva pääsee ajamaan sulkuun. ”Noin 70 tonnia painava teräsrakenne maksaa miljoonan euron verran.” Toimintaperiaatteeltaan portti on Suomessa ainoa laatuaan, eikä maailmallakaan kovin yleinen.
Sulkujen pidentämissuunnitelma ei sisällä kanavan vedenpinnan 10 sentin veden nostoa. Vedenpinnan nostaminen vaatii vesiluvan, ja on Liikasen mukaan oma asiansa. ”Toinen ei vaadi toista. Käytännössä pinnan nostaminen tarkoittaa muutoksia ylisyöksyihin ja laippoihin sekä erityisesti patorakenteisin.”
Sulkujen pidentämisen lisäksi rakennussuunnitelma sisältää Pällin alasataman purun sekä Särkijärven alasataman purkamisen ja yläpuolen muurin uusimisen sekä Rättijärven yläpuolen väylän laajennuksen.
”Hankkeen kustannusarvion on 80 miljoonaa euroa.” Harri Liikanen huomauttaa, ettei suunnitelmaa pidä tehdä niin, että ei ole tietoa, voidaanko hanke toteuttaa. ”Kanavahankkeen kohdalla on kyettävä tunnistamaan vaateet ja valmistauduttava myös tulevaan. On myös pidettävä mielessä, että viisi kahdeksasosaa kanavasta sijaitsee vuokra-alueella, mutta lupa työskentelyyn on vain suomalaisilla.” Liikanen korostaa hankkeen ainutlaatuisuutta ja myös teknistä haastavuutta. ”Riskejä on, mutta ne on tehty voitettaviksi.”
Suunnitelman toteutus tulee Harri Liikasen mukaan aiheuttamaan vähintään kaksi kuuden kuukauden mittaista katkoa kanavaliikenteeseen. ”Jos saisimme hankerahoituksen nyt, ei vielä ensi talvena päästäisi aloittamaan.” Tarjouspyyntövaiheen tulee Liikasen mukaan alkaa vähintään vuosi ennen liikennekatkoa. Poikkeuksellinen hanke on tarkoitus toteuttaa yhteistoiminnallisena urakkamuotona.
Takana odotettua hiljaisempi kausi
Väylän ylitarkastajaa Jukka Väisästä seminaarissa tuurannut Markus Karjalainen toi tilaisuuteen Väyläviraston terveiset. Takana on liikennemääriltään odotettua hiljaisempi kausi. ”Viimeisen aluksen peräaalto ei ole ehtinyt tasoittua, kun on edessä parin kuukauden paussi, jonka aikana tehdään sulkuremonttien takuutöitä. Tavoitteena on, että uusi kausi alkaa maaliskuun lopulla.”
Karjalainen myöntää, että meneillään oleva leuto talvi on ollut niin helppo, että olisi ollut hieno mahdollisuus jatkaa kautta ja ajaa pitempään.
Tavoitteena oli saada irtokeula liikenteeseen tammikuun aikana, mutta asiat eivät edenneet suunnitellulla tavalla. ”Kun rakennetaan sellaista, mitä ei ole aiemmin tehty, on aina haasteita tiedossa. Tekniikkaa irtokeulassa on paljon; kaikki on sullottu keulan alle. Siinä on ollut hieman sovittelemista”, Markus Karjalainen sanoi. ”Nyt tavoitteena on, että kun uusi kausi alkaa, pääsemme testaamaan irtokeulaa sopivissa olosuhteissa. Hyvä työkalu siitä tulee.”
Teksti ja kuvat: Hannele Koskinen, Sperone
Vesitiepäivä 2020, Osa 4
Lue myös:
> Vesitiepäivä 2020, Osa 1: Saimaan kanavan perusparannus on edistysaskel kestävän kehityksen tiellä
> Vesitiepäivä 2020, Osa 2: Kaikki sujui hyvin, kunnes ihminen alkoi vaikuttaa asioihin
> Vesitiepäivä 2020, Osa 3: Suuri joukko suomalaisia on valmiita maksamaan vesistöjen ekosysteemipalveluista
> Vesitiepäivä 2020, Osa 5: Saimaan kanavan ympärivuotisen liikennöinnin edellytyksiä on tutkittu laajasti