Saimaan rahtiliikenne ja sen tulevaisuus


Vuoksen vesistön alueella on ollut vesiliikennettä eri muodoissa iät ja ajat. Vesireitit olivat merkittäviä kulkureittejä heti jääkauden jälkeen. Vesireitit ja metsäpolut olivat ainoita väyliä, kun asutus tuli Suomeen. Vuoksen vesistöalueen teollisuus ja kauppiaat pohtivat jo 1600 luvulla vesireitin avaamista Suomenlahdelle, erityisesti Viipuriin, joka oli jo silloin merkittävä kauppapaikka.


Saimaan Kanava avattiin liikenteelle vuonna 1856

Kanava ja järvialueen vesiväylät ovat olleet paikallisen, monipuolisen teollisuuden ja kaupan käytössä jo 164 vuotta. Teollisuuden ja kaupan rakenne on muuttunut sekä kauppakumppanit ovat muuttuneet, jopa maantieteellisesti. Nykyinen Saimaan Kanavan linjaus on jo kolmas linjaus tarkoittaen, että Kanavaa on kehitetty ja rakennettu useampaan kertaan liikenteen kehityksen mukaan. Laivakoko on kasvanut, kuljetusmäärät per laiva ovat kasvaneet ja samalla laivojen tekniikka on kehittynyt purjelaivoista höyrylaivojen kautta nykyiseen kalustoon. Valtiovalta on aina ollut tukemassa alueen kauppaa ja teollisuutta kehittämällä Kanavan toimintoja.


2000 -luvulla Kanavan liikennemäärät ovat vaihdelleet kansainvälisten markkinoiden muutoksien mukana. Liikennemäärät ovat viime vuosina olleet vähentymässä. Yksi syy tähän on ollut Kanavan sulkuporttien uudistaminen, joka on lyhentänyt liikennekautta kahden viime vuoden aikana.


Vuoden 2020 liikennekauden aikana on ollut merkittävää kasvua sekä vienti että tuontiliikenteessä. Syksyn 2020 liikenteen osalta liikennemäärät ennakoivat kasvun jatkumista ja on ilmeistä, että tänä vuonna saavutetaan ennätyksellisen suuri liikennemäärä Saimaan Kanavalla.


Vuoksen vesistöalueen kauppa ja teollisuus vievät ja tuovat kauppatavaransa pääsääntöisesti pohjois- Euroopan pääsatamiin. Vuosittain tulee jopa Portugalista asti sellua Saimaan alueen metsäteollisuudelle. Saimaan alueelta on ollut ja on tänäkin vuonna säännöllistä rahtiliikennettä Ruotsin järville sekä Venäjän jokiverkolle ja Venäjän suurille järville.

Kuljetukset Venäjältä Saimaalle

Asia, jota ei oikein hyvin tunneta, on se, että Saimaalle tulee tänäkin vuonna noin pari sataa rahtilaivaa Venäjän jokiverkosta ja Venäjän suurilta järviltä. Laivat tuovat Suomeen metsäteollisuudelle raakapuuta täydentämään kotimaista puunhankintaa. Saimaan alueelta lastataan vuosittain muutamia laivalasteja kiveä Venäjän jokiverkolla olevalle teollisuudelle, joka valmistaa eristysmateriaalia. Venäjä on Saimaan alueen teollisuudelle tärkein kauppakumppani ja suurimmat Saimaan Kanavan kuljetusmäärät ovat Suomen ja Venäjän välistä kauppaa.


Venäjän vallan aikaan Saimaan Kanavaa kehitettiin merkittävästi 1850- luvulta eteenpäin, koska Kanava palveli silloin Saimaan alueen kauppaa erityisesti Viipurin kauppahuoneiden ja teollisuuden kanssa. Tälläkin hetkellä on käynnissä yhteisiä kehityshankkeita Venäjän kanssa maiden välisten vesikuljetusten parantamiseksi. Suomalainen vesiväylien ja merimerkkien osaamisen pilotointi tehdään tämän vuoden loppupuolella Nevalla ja Laatokalla, myös talviolosuhteissa. Ensi vuoden kehityshankkeena on, että suomalaisen varustamon laiva, Suomen lipun alla, voisi hakea ensimmäisen raakapuulastin Venäjän isoilta järviltä Saimaan alueen metsäteollisuudelle.


Elämme nyt aikaa, jolloin Saimaan Kanavan neljännen sukupolven kehityshankkeet tulisi saattaa toteutukseen ja samoilla perustein kuin kuluneiden 164 vuoden aikanakin. Liikennemäärät ovat kasvussa, vesikuljetus on erittäin ympäristöystävällinen kuljetusmuoto ja Saimaan rahtiliikenne on kuitenkin hyvin kilpailukykyinen verrattuna muihin kuljetusmuotoihin.


Pekka Koskinen, Partner, Brave Logistics

Hallituksen varapuheenjohtaja, Suomen Vesitiet ry


Kuvat: Oy Saimaa Terminals Ab ja Joensuun Laivaus Oy


Saimaa "trilogia" - Uitto - Rahtiliikenne - Matkustajaliikenne