Kimolan kanava astui elämääni 40 vuotta sitten, kun ostin Syvänojan tilan, jonka keskellä kanava virtaa ja uusi sulku sijaitsee. Kanava oli rakennettu uittokanavaksi 1960-luvun puolivälissä, ja sillä oikaistiin Kymijoen uittoyhteys Konnivedeltä Pyhäjärvelle. Kuorma-autojen kulpailukyky on merkittävästi parantunut kuormakoon moninkertaistuessa lainsäädäntöteitse tapahtuneen lisäyksen johdosta. Lisäksi prosesseja kehitettiin suorien kuljetusten suuntaan. Kimolan kanavan uitto lopetettiin vuonna 2002 ja Päijänteen vesi ohjattiin voimalaitoshaaran kautta. Kuolleet kalat ja haiseva vesi ilmestyivät kanavaan.
Kun Iitin kunnan puheenjohtaja ja kunnanjohtaja olivat perustamassa Kimolan kanavan kannatusyhdistystä ja pyysivät minua sen puheenjohtajaksi, olin myönteinen, koska halusin vaikuttaa ”ympäristökatastrofin” torjumiseen ja kanavan tulevaisuuden kehittämiseen. Uskoin, että kun kanavainvestoinnit pitäisi nähdä 50 vuotta eteenpäin, vesiteiden historiallinen suuri merkitys tulee palaamaan autokuljetusten rajojen tullessa vastaan.
Erityisesti työskentely kansanedustaja Valto Kosken kanssa oli hyödyllistä ja merkittävää kanavan tulevaisuudelle. Hänen johdollaan Eduskunnan ”kanavapuolue” edisti myös Kimolan kanavan saamista laiva- ja veneilyliikenteen käyttöön.
Yhdistyksemme vaikutti aktiivisesti siihen, että alueen kunnat ja maakunnat sitoutuivat hankkeeseen, joka loi perustan keskustella valtion mukaan tulosta. Erityisesti edesmennyt Kymenlaakson maakuntajohtaja alkoi asiaa edistämään ja liiton rahoittamana toteutettiin selvitys kanavan investointitarpeista. Selvitys päätyi n. 18 milj. euron investointitarpeeseen. Voikkaan virtaus todettiin niin suureksi, että sinne sulun rakentaminen olisi tullut maksamaan 3-kertaisen summan. Yhdistys halusi keskittyä vain Kimolan kanavan investoinnin edistämiseen, koska koko Kymijoen kanavointi oli epärealistista.
Kouvolassa kanava on herättänyt ja herättää edelleen voimakkaita kanavaa vastustavia kannanottoja. Tämä on osittain ymmärrettävää, kun talousvaikeudet pakottavat jatkuvasti supistamaan kansalaisten palveluja. Esitin, että kannatusyhdistyksen puheenjohtajan pitää olla Kouvolan päättäjä, ja valtuuston puheenjohtaja Valto Koski nimitettiin puheenjohtajaksi ja nimi muutettiin Heinola-Kouvola vesiväylän kannatusyhdistykseksi.
Valton asiantuntemus ja verkostot edesauttoivat kanavan rahoituspäätösten aikaansaamista. Vielä viime vaiheessa, kun teetettiin selvitys rahoitustarpeesta ja asiantuntijat esittivät alimitoitetun rahoitussuunnitelman, asia oli kaatua kun tarjousten perusteella tarvittiinkin 6 miljoonan lisärahoitus. Kiitos Valto Kosken ja Jari Lindströmin aktiivisuuden, eduskunta päätti lisärahoituksesta.
Vuosia kestänyt kanavan rakentaminen pääsi alkamaan kuntien, valtion ja EU:n myönteisten rahoituspäätösten myötä. Liikennevirasto ja rakentaja ovat onnistuneet aikaansaamaan upean kokonaisuuden, jossa myös maantietunneli luo erikoisnähtävyyden korkean sulun ja kunnostetun vesiväylän kanssa.
Kanava otettiin käyttöön viikko sitten maanantaina 3.8. ja se on herättänyt poikkeuksellisen suurta mielenkiintoa. Kanavalla on ollut tähän päivään mennessä jo 250 veneitä sisältänyttä sulutusta, ja ensi viikon vaihteessa 1000:s vene menee sulun läpi.
Kanavasta on tullut suuri nähtävyys ja kevään ja kesän aikana siihen on käynyt tutustumassa kymmenet tuhannet turistit. Nyt kun kanava on olemassa, olisi hyvä että myös Kouvola kanavan omistajana keskittyisi sen maksimaaliseen hyödyntämiseen markkinoimalla ja palveluja kehittämällä. Kimolan kanava on Kouvolan portti Päijänteelle ja voi omalta osaltaan tuoda uusia positiivisia elementtejä Kouvolan maineen, matkailun ja vesiliikenteen kehittämiseen.
Olen optimistinen sen suhteen, että yhteiskunnassa tapahtuvat nopeatkin muutokset edistävät vesiteiden kesä-ja talvikäytön kehittämistä. Vuosikymmeniä jatkunut passiivisuus vesiväyliin on saamassa uuden alun. Uusien tekniikoiden ja liikenneväylien kehittäminen digitalisaatiota ja liikennemuotojen yhteistyötä hyödyntämällä antaa aivan uusia mahdollisuuksia. Kimolan kanavallakin nähtäneen ketteriä proomuja 2-3 kpl juniksi kytkettyinä ja hollantilaiset luistelemalla talvella kauniissa maisemissa. Tarvitaan vain asennemuutosta. Se on tänä kesänä lähtenyt hyvään alkuun kotimaan matkailun uuden tulemisen vauhdittamana.
Kimolassa 12.8.2020
Mikko Haapanen, Syvänojan tilan isäntä
Mikko Haapasen isoisä toimi Kokemäenjoen vesistössä Rautavesi-laivan ja isoisän isä Kulovesi-laivan kapteenina hinaten tukkilauttoja höyrylaivoilla. Haapanen oli kesätöissä Kokemäenjoen uitolla ja osallistui puutavarakuljetuksiin perheensä autoilla.
Valmistuttuaan Teknillisestä korkeakoulusta hän perusti kuljetusalan, myöhemmin logistiikka-alan, konsulttitoimiston Valion kuljetustoiminnoissa työskennelleen työkaverinsa kanssa ja aloitti kuljetusalan opettamisen Teknillisessä korkeakoulussa toimien 17 vuoden ajan siellä viimeksi logistiikkaopetusta käynnistämällä. Hän on kirjoittanut useita kuljetus- ja logistiikka-alan sekä liikkeenjohdon kirjaa. Hänen johdollaan Logistiikkaseminaarista kehittyi alan johtava tapahtuma ja vuonna 1997 hän vastasi Logistiikan maailmankongressin järjestämisestä Suomessa.
Vuonna 2002 hänet valittiin vuoden logistikoksi Suomessa. Samana vuonna hän oli perustamassa Boardman Oy:tä ja toimi 14 vuotta sen hallituksen puheenjohtajana. Vuonna 2016 hänet nimitettiin Boardman Oy:n kunniapuheenjohtajaksi