Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti Vuoksen alueen vesiliikennettä dramaattisesti. Saimaan kanavan sulkeuduttua Saimaasta tuli sisäjärvi ilman pääsyä merelle, minkä vuoksi puu- ja muihin kuljetuksiin täytyi ryhtyä miettimään uusia ratkaisuja. Nyt aiemmin paljolti Venäjältä tullut puuraaka-aine on korvattu kotimaisella puulla, mutta sitäkin täytyy kuljettaa, mikä aiheuttaa uusia vaatimuksia niin uittoyrityksille kuin varustamoille.
Lappeenrannan kaupungin vetämä Logistiikan Vuoksi -hanke syntyi juuri näihin haasteisiin ja sen yksi tärkeä toimenpide oli toteuttaa nykytilan kartoitus, eli Saimaan sisäisen laivaliikenteen markkina- ja logistiikkaselvitys. Pekka Koskinen Brave Alliance:sta esitteli juuri valmistuneen selvityksen Lappeenrannassa pidetyssä seminaarissa, jossa oli noin 50 osallistujaa.
Laivakaluston uusiminen ja yhteinen sitoutuminen
Koskinen avasi puheenvuoronsa pelkistämällä, mistä on kyse: lyhyesti sanottuna kehittämällä Vuoksen alueen logistiikkaketjua parannamme koko Saimaan alueen elinvoimaa. Kaiken kaikkiaan moni asia tarkasteltavalla vesialueella on jo melko hyvässä kunnossa, mutta tutkimuksessa tuli esiin kuitenkin joitain asioita, joita voidaan parantaa.
Yksi tärkeä asia on käytössä olevan laivakaluston uusiminen. Tutkimus osoitti, että valtaosa Vuoksen vesistön aluskannasta on vanhentunutta ja tulisi uudistaa, mikä on olennaista toiminnan tehostamiselle, mutta luonnollisesti suuri investointi – arviot liikkuvat 45–40 miljoonassa eurossa. Koskisen mukaan uusimiseen on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja, joita on syytä käydä läpi tarkemmin.
Toinen suuri asia on se, että vaikka mukana olevat kaupungit parantavat satamiaan omatoimisesti, on kaupunkien löydettävä yhteinen näkemys Vuoksen alueen kehittämisestä ja sitoutua siihen, että aluetta ja palveluita paitsi kehitetään, myös markkinoidaan näkyvästi. Vaikka yhteinen tahtotila on löytynytkin, asiassa vaaditaan Koskisen mukaan johtajuutta, jonka Lappeenranta on Logistiikan Vuoksi -hankkeen myötä ottanutkin itselleen. Toimialajohtaja Pasi Leimi Lappeenrannan kaupungilta vahvisti kaupungin valmiuden hoitaa tätä tehtävää toistaiseksi, varsinkin kun hanke jatkuu vielä vuoden Lappeenrannan vetämänä.
Digitalisointi, koulutus ja ympärivuotinen liikenne
Muita kehittämiskohteita ovat muun muassa ajomiesten koulutus, palveluiden digitalisointi oikea-aikaisen tiedon ylläpitämiseksi ja se, että toiminta oisi ympärivuotista. Monet näistä asioista ovat jo työn alla ja Logistiikan Vuoksi -hankkeen projektipäällikkö Marja Eskman Lappeenrannan kaupungilta kertoikin hyviä uutisia siitä, että muun muassa kotimaan laivurikoulutukset ovat alkamassa Savonlinnassa hybridikoulutuksena talvikaudella 2024–2025.
Brave Alliancen tekemä selvitys sai aikaan keskustelua ja yleisö osoitti tukensa johtopäätöksille. Ajatuksenvaihdossa kävi selväksi, että metsäteollisuusyhtiöt ovat hyvin sitoutuneita jatkamaan ja jopa kasvattamaan uittoja ja siten ne kannattavat kehittämisehdotuksia.
Tilaisuudessa kuultiin myös hankkeen sidosryhmien kommentteja ja puheenvuoroja. Varkauden sataman sekä varustamo- ja uittoyhtiön edustajat antoivat kaikki tukensa niin hankkeen tähänastisille tuloksille kuin tehdylle markkina- ja logistiikkaselvitykselle.
Seuraavana mitä?
Marja Eskman kertoo, että yksi seuraavista askeleista työssä on konkreettisten uudistamispolkujen määrittely erityyppisille, uuden sukupolven vähäpäästöisille aluksille sekä mahdollisten rahoitus- ja investointitukimahdollisuuksien kartoittaminen.
- Lisäksi selvitämme eri vaihtoehtoja liikenteen digitaaliseksi tilannekuvajärjestelmäksi sekä mahdollisen järjestelmän pilotointia ja käyttöönottoa Vuoksen vesistöalueella, Eskman sanoo.
Vuoksen vesistöalueen satamien yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen ja toimintamallin luominen on yhteinen ponnistus, joka pitää tehdä pian.
- Yhteistoiminnan painopisteitä ovat muun muassa huoltovarmuus ja varautuminen, sisävesiliikenteen edunvalvonta, kehityshankkeiden eteenpäin vieminen sekä satamien tuote- ja palvelukehitys ja markkinointi, Eskman luettelee.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Marja Eskman Lappeenrannan kaupunki 040 768 3113 marja.eskman@lappeenranta.fi