Laaja-alainen asiantuntijajoukko vesiteiden toimijoita kokoontui 25.1 Suomen Vesitiet ry:n vuosikokoukseen hyväksymään tilinpäätöksen ja tulevaa toimintaa Köydenpunojankadulla ja etänä.
Yhdistyksen toimintavuoteen on vaikuttanut edelleen Venäjän hyökkäys Ukrainaan, se muutti logistiset reitit Suomessa, erotti sisävesiliikenteen meriliikenteestä.
Toimintavuoden 23 alussa tavattiin neljän suuren puolueen edustajia esittelemällä heille Suomen eduskuntavaaleja varten Suomen Vesitiet ry:n hallitusohjelmatavoitteita muutamalla pääkohdalla, joista yksi oli talvimerenkulun varmistaminen.
Toimintavuonna lähdettiin vaikuttamaan Liikenne -12 suunnitelman päivitykseen annetuilla lausunnoilla, jotta mm. sisävedet ja rannikkoliikenne huomioitaisiin paremmin.
Yhdistys järjesti Vesitiepäivän 4.5 Raumalla teemalla “Vesiliikenteen kehitys muuttuneessa maailman tilanteessa” ja opintomatkan perämerenkaareen, Suomen ja Ruotsin puolelle marraskuun puolivälissä. Matkalla tutustuttiin Perämerenkaareen kehitysnäkymiin ja valtaviin investointihankkeisiin sekä niiden vaikutuksiin merenkulkuun ja logistiikkaan Pohjanlahdella.
Yhdistyksen talous on saatu positiiviseksi pandemiavuosien jälkeen.
Tulevan toiminnan painopisteinä tulee olemaan sisävesi- ja rannikkoliikenteen kehittämisen tukeminen. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan niin että siihen sisällytetään myös toimintaedellytysten turvaaminen sisävesillämme, joka vaatii erityisesti laivakaluston uudistamista, vihreän siirtymän tukemista, ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamista, liikennöintikauden pidentämistä sekä väyläverkoston ja infrastruktuurin ylläpitoa ja parantamista.
Yritys pyrkii vaikuttamaan myös merituulipuistojen rakentamiseen, huoltoon ja ylläpitoon niin että Pohjanlahden meriväylät ja talvimerenkulku sujuu.
Yhdistys tukee EU:n Green Dealiin tukeutuvaa liikennestrategiaa, jolla vahvistetaan sisävesikuljetusten roolia ja painotetaan meriliikenteessä lähimerenkulkua
Samalla kannustetaan Suomen vesistömatkailun kehittämistä.
Tavoitteena on järjestää Vesitiepäivä-seminaari keväällä sekä opintomatka syksyllä.
Yhdistyksen puheenjohtajan jatkaa Matti Pajula. Hallituksen kokoonpanoon tuli pieniä muutoksia, uusina jäseninä Vesa Marttinen, Helsingin Sataman rahtiliiketoiminnan johtaja sekä Esa Korhonen, Perkaus Oy:n toimitusjohtaja ja Järvi- Suomen Uittoyhdistyksen uittopäällikkö Jukka Kallion ja Pekka Monosen tilalle.
Vuosikokouksen jälkeen hallitus piti järjestäytymiskokouksen, jossa valittiin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi Staffan Herlin. Hän on luonut pitkän uran Finnlinesilla.
Vuosikokouksen jälkeen meillä oli ilo kuulla Turun Yliopiston apulaisprofessori Tomi Solakiven esitys “Logistiikkaselvitys 2023”.
Hän kuvaili vuoden 2020 jälkeen tapahtuneita toimintaedellytysten muutoksia eri toimialoilla ympäri Suomea. Esimerkiksi yritysten arviot liikenneinfrastruktuurin kunnosta ovat heikentyneet merkittävästi vuonna 2023, kun arvioidaan sen teknistä kuntoa, välityskykyä ja kulkuyhteyksiä.
Teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta on 13.8 %. Suomessa yli puolet logistiikkakustannuksista syntyy yritysten sisäisissä prosesseissa.
Poliittinen epävakaus on noussut suurempien toimitusketjun häiriöiden aiheuttajien joukkoon. Myös kulkuneuvokaluston ja varaosien saatavuudessa on ollut haasteita.
Keskeinen havainto Solakiven esityksessä oli että Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla yritykset ovat tyytyväisempiä sijaintipaikkakuntansa logistisiin toimintaedellytyksiin kuin Pohjois- ja Etelä-Karjalassa sekä Kainuussa. Yleensä ottaen vastaajat olivat aiempaa tyytymättömämpiä liikenneinfrastruktuurin kuntoon, erityisesti tekninen kunto arvioitiin heikoksi
Lisätietoja antaa
Toiminnanjohtaja
Merja Salmi-Lindgren
+358 40 5160054
merja.salmi-lindgren (@) vesitiet.org