Suomen Vesitiet näkemys Liikenne- 12 kehitystyöhön
1. Johdanto
Suomen koko liikennejärjestelmän tulee taata saavutettavuus myös talviolosuhteissa ja yhteydet takamaille tulee varmistaa. Talvella vesiväylät sekä merialueet jäätyvät ja vaativat erityistä kalustoa ja osaamista. Vesiliikenne on kuljetusmuotona energiatehokas ja vähäpäästöinen. Vesiliikenne on varteenotettava liikennemuoto kun muiden väylien kantokyky ja kunto heikkenee.
Suomen Vesitiet haluaa antaa oman näkemyksenä Liikenne- 12 kehitystyöhön. Lausuntomme keskittyy yksinomaan rahdinkuljetukseen, joka jakautuu kahteen erilliseen kokonaisuuteen, rannikkoliikenteeseen ja Saimaan sisäiseen liikenteeseen.
Rautateiden nykyinen kuljetuskapasiteetti, erityisesti talviaikaan, ei ole riittävä esimerkiksi metsäteollisuuden raakapuukuljetuksissa. Tätä taustaa vasten korostamme vesiliikenteen mahdollisuuksia osana Suomen liikennejärjestelmää.
Rannikkoliikenteellä ja Saimaan sisäisellä rahtiliikenteellä on kansantaloudellinen merkitys Suomen hyvinvoinnille. Tämä ilmenee erityisesti teollisuuden kilpailukyvyn parantamisessa.
2. Itä-Suomen teollisuus ja sen logistiikan rakenne sekä siihen kohdistuvat muutospaineet
Suomen Vesitiet ry on käynyt keskustelun Itä-Suomen alueen teollisuuden kanssa sen näkemyksistä tulevaisuuden kuljetustarpeista ja niiden vaikutuksesta Suomen liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen.
Itä-Suomen alueella on merkittävää vienti- ja tuontikauppaa harjoittavaa teollisuutta. Alueen teollisuudella on käynnissä investointeja, jotka tulevat lisäämään kuljetusten tavaramääriä lähivuosina. Tästä esimerkkinä on Siilinjärvellä käynnissä oleva lannoiteteollisuuden suurinvestointi.
Alueen teollisuuden vienti- ja tuontikuljetukset hoituvat nykyisin maantie- ja raidekuljetuksin Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen merisatamiin Saimaan kanavan tavaraliikenteen ollessa keskeytynyt.
2.1 Saimaan kanava
Saimaan kanavan kautta kulkeneen laivaliikenteen rahtimäärä oli noin 1,2 miljoonan tonnin tasolla vuosittain. Nämä laivakuljetukset olivat erittäin kustannustehokas ja ympäristöystävällinen kuljetusmuoto, joka oli strateginen ja logistisesti hyvä vaihtoehto alueen yrityksille.
Saimaan kanavan vienti- ja tuontikuljetukset eivät ole tällä hetkellä mahdollisia. Itä-Suomen teollisuuden kuljetusvirrat ovat hakeutuneet vaihtoehtoisille reiteille Etelä- ja Länsi-Suomen satamiin. Teollisuuden näkemyksen mukaan nyt käytössä olevat logistiset ratkaisut ovat hyvin toimivia ja todennäköisesti pitkäaikaisia ratkaisuja, joihin liittyy kuitenkin alueellisia huoltovarmuuskysymyksiä.
Itä-Suomen alueen teollisuuden kuljetusreittien kapasiteetin turvaaminen tulee huomioida Liikenne 12 ohjelmassa osana Suomen liikenneinfran kehittämistä. Saimaan kanavan tekninen ylläpito ja käytettävyys merelle tulee myös huomioida osana Liikenne 12 strategiaa Saimaan järvialueen väylien kehittämisen lisäksi.
2.2 Saimaan järvialueen sisäiset laivakuljetukset
Saimaan alueen metsäteollisuuden sisäiset raakapuu – ja tukkikuljetukset laivoilla, proomuilla ja uittaen ovat alueen metsäteollisuudelle strateginen ja ympäristöystävällinen kuljetusratkaisu. Vuonna 2023 Saimaan sisäisen laivaliikenteen ja uiton kuljetusmäärä oli noin 1,1 miljoonaa kuutiometriä. Metsäteollisuuden ennuste vuoden 2024 kuljetusmääristä Saimaan sisäisessä liikenteessä on noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä.
Saimaan sisäinen laivaliikenne ja uitto tulisi huomioida yhtenä kuljetusmuotona Liikenne 12 ohjelmaa kehitettäessä. Saimaan alueen raakapuukuljetusten rooli korostuu tulevaisuudessa maantie- ja raidekuljetusten kapasiteetin kapasiteettiniukkuuden myötä.
3. Rannikkoliikenne osana Suomen kuljetusjärjestelmää
Suomen rannikkoliikenteessä kuljetetaan muutamia teollisuuden bulkkityyppisiä lasteja, joita ovat erilaiset polttoaineet, sementti ja metsäteollisuuden raakapuu. Kuljetusreitit kattavat Suomen rannikkosatamat. Polttoaineiden ja sementin kuljetukset ovat yleisesti säännöllisiä kuljetuksia, kun taas metsäteollisuuden raakapuukuljetukset ovat osittain markkinatilanteiden ohjaamia.
Suomessa tulee vahvistaa ja ylläpitää myös suurien energiaraaka-aineiden kuljetuksia. Lämmöntuotannon energiaraaka-aine on vaihtumassa kierrätysaineisiin (jätteet) ja bioaineisiin (hake ja pelletti). Tässä rannikko- ja sisävesiliikenne sekä siihen liittyvä varastointi on tehokkain, edullisin ja ympäristöystävällisin ratkaisu. Lisäksi kotimaisen rannikkoliikenteen infran kattavuus ja toimivuus edesauttaa myös ulkomaan lähiliikenteen toimintaedellytyksiä vastaavanlaisissa Suomi-sidonnaisissa kuljetuksissa.
Rannikkoliikenne on jo nykyisellään osa Suomen kuljetusjärjestelmää.
4. Suomen Vesitiet ry:n lausunto, näkemys Liikenne 12- kehitystyöhön
Suomen Vesitiet lausunto Liikenne 12 ohjelmasta koskee ensisijaisesti Saimaan sisäistä rahtiliikennettä ja sen osuutta Suomen tavaraliikenteessä. Esitämme, että seuraavat näkemykset huomioidaan Liikenne 12 kehitystyössä:
Suomalainen sisävesiliikenne, nykyisellään, noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä on noin 1 % suomalaisten satamien liikennemääristä. Sisävesiliikenne eri muotoineen on kuitenkin yksi kuljetusmuoto suomalaisessa liikennejärjestelmässä.
Sisävesiliikenne on teollisuuden näkemyksen mukaan strateginen valinta, johon on sitouduttu, koska se on ympäristöystävällinen ja kustannustehokas täydentävä kuljetusmuoto maantie- ja raidekuljetusten rinnalla.
Metsäyhtiöt haluavat hyödyntää Vuoksen vesistöalueen latvavesiä ja sen alueen satamia ja lastauspaikkoja tehokkaammin, erityisesti Pielisjoen väylää. Lastauspaikkojen laiturivarastokapasiteettien ja mahdollisten uusien lastauspaikkojen kysynnän selvittäminen on tarpeen.
Sisävesiliikenteen tulevaisuudessa seuraavat asiat tulisi olla erityisen huomion kohteena:
Nykyisen väyläverkon ylläpito ja tarkoituksenmukainen kehittäminen
Satamien, satama-alueiden infrastruktuurin kuten lastauspaikkojen kehittäminen teollisuuden tarpeiden mukaan
Liikennekauden pidentäminen ja siihen liittyvän jäänmurtokapasiteetin turvaaminen
Aluskaluston uudistaminen sekä ammattitaitoisen vesiliikenteen työvoiman kouluttaminen.
Itä-Suomen alueen teollisuuden näkemyksen mukaan Saimaan sisäinen vesiliikenne on järkevä, kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen kuljetusmuoto, joka tulee huomioida Liikenne 12- kehitystyössä.
Rannikkoliikenteen osalta tulee turvata väylien ja satamien toimivuus, jotta rannikkoliikenne voisi kasvaa. Rannikkoliikenteen kehittäminen tulisi olla osana Liikenne- 12 kehitystyötä.
Ehdotamme myös uudenlaisen Ecobonus-järjestelmän kehittämistä Suomeen. Ecobonus-järjestelmä nopeuttaisi lastierien siirtymää kumipyöriltä rannikkoliikenteeseen.
Lisätietoja antaa
Toiminnanjohtaja
Merja Salmi-Lindgren
+358 40 5160054
merja.salmi-lindgren (@) vesitiet.org