Valmiina seuraavaan sykliin?


Suomalainen meriklusteri näyttää selviytyvän tästä myrskystä, mutta mitä on edessä? Covid-19 siirsi HSSE (Health, Safety, Security, Environment) painopisteen terveysturvallisuuden suuntaan. Liiketoiminnassa on noussut esiin joustavuus vastata muutokseen ja aito lisäarvon luominen. Tässä paineessa on moni toimijamme onnistunut, kun kilpailijat putoavat julkisen tuen syliin tai yritysjärjestelyiden kohteeksi.

Toki meilläkin on luovaa tuhoa. Itse olin neuvonantajana ja osakkaana kestävän kehityksen teknologian kasvuyhtiössä, joka ei kysynnän väliaikaisesta putoamisesta selvinnyt.


Pää pystyyn! Tästä ajasta meillä on pysyviksi jääneitä oppeja: turha matkustaminen pois, töitä tehdään luottamuksella globaaleissa tiimeissä, ESG (Environmental, Social, Governance) tietoisuus on lisääntynyt, algoritmien käytöstä on tullut normi ja data ohjaa päätöksentekoa. Ennenkaikkea turha tekeminen osataan lopettaa nopeammin, eikä epäoleellisia asioita vatvota ikuisuuksia. Tämä mahdollistaa ihmisten ja organisaatioiden entistä paremman keskittymisen arvon luontiin keskeisille sidosryhmille.


Pääomasijoittajat ja sijoitusyhtiöt kehiin

Aiemmin on ollut puhetta suomalaisen pääoman vähäisestä kohdentumisesta meriklusterin yrityksiin. Melua firmojen myynnistä ja valitusta tytäryhtiö talousmallista. Mutta ei se ole sijoittajien syytä, jos meidän alalla ei ole tarpeeksi kiinnostavia kohteita. Kuitenkin on pääomasijoittajia ja yhteiskunnallisia sijoitusyhtiöitä, jotka avoimin mielin lähtevät mukaan merenkulun, laivanrakennuksen ja meriteknologian yhtiöihin. Kasvuyhtiöiden osalta suomi onkin edelläkävijä. Tätä selittää vahva innovaatio ekosysteemi, jossa spin-off ja start-up yrityksiä syntyy ja skaalautuu valloittamaan maailman markkinoita. Liiketoiminnan ekosysteemeistä meillä on puhuttu, mutta se on usein jäänyt seminaarien otsikoihin. Siksi ulkomaisten omistajien leveämmät hartiat ovat moneen otteeseen mahdollistaneet suomalaisen toimijan jatkuvuuden, investoinnit ja kehityksen. Toimimme säännösten markkinoissa, ja siksi digitaalisten ekosysteemien osalta lainsäätäjällä on keskeinen rooli. Meidän julkinen puoli on tässä hienosti toiminutkin, ja haasteet tuntuvat olevan ennemminkin IMO/EU tasapainottelussa, kuin paikallisessa yhteistoiminnassa.


Lähimerenkulun merkitys Suomelle

Aina Suomessa on toimijoita jotka menestyvät, vaikka offshore luonnonvarojen tai deepsea irtolastikuljetusten markkinoilla. Silti suurin osa alan suomalaista toimijoista on valinneet matkustajaliikenteen tai erityisolosuhteiden lähimerenkulun omaksi markkinakseen. Lähimerenkulun tärkeys turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana logistiikkaa tunnistettiin jo aikanaan. Logistisen ketjun hiili-intensiivisyyden merkityksen myötä, tulee tälle myös sen ansaitsemansa tunnustus. Ihmisten kuljettaminen ja risteilytoiminta on pandemian seurauksena haasteellisessa tilanteessa. Suomalaiselle tavoille uskollisena on tähän ideoitu ratkaisuja, mutta globaalit toiminnat starttaavat vasta, kun isojen maiden regulaattorit kokevat tilanteen olevan hallinnassa.


Kummassakin näyttää kysynnän kasvu olevan kulman takana. Samaan aikaan merenkulun volyymimarkkinoilta tulee otsikoita ”operaattoreilla paras vuosineljännes sitten 2008 kriisin”, ”ESG bondit lyöneet läpi merenkulussa”, ”eniten laivatilauksia vuosiin”, yms. Onko meille tutut markkinat nyt takamatkalla? Pitäisikö valintoja miettiä uudestaan? On silti hyvä muistaa, että offshoressa ja päämarkkinan kuljetuksessa menestyjien lisäksi, on paljon enemmän fokuksen kadottamisen takia stiplanneita. Itse luotan, että nykytilanteessa kannattaa uskoa loppukäyttäjien lojaalisuuteen, lisätä globaalia yhteistyötä saavuttaakseen skaalaedun, tulla ulos rohkeilla ideoilla erottuakseen, kirkastaa oma rooli markkinoilla, rohkaista tekijät itsenäiseen päätöksentekoon, selkeyttää ansaintamallit ja vastuullisuudella sitouttaa rahoittajat.


Tehokkaammat vesitiekuljetukset

Lähimerenkulun iso positiivinen asia on Saimaan kanavan sulkujen pidennys. Sen seurauksena loppukäyttäjille mahdollistuu tehokkaammat vesitiekuljetukset ja viime aikoina on kuultu projekteista tämän kasvun tukemiseksi. Samaan aikaan maailmassa puhutaan alueellisten kuljetusmarkkinoiden merkityksen kasvusta, eli oppimalla kotivesillä meillä on isommille markkinoille annettavaa. Esimerkkinä vaikka tekoälyn käyttäminen sisävesi- ja rannikkoliikenteen tehokkuuden parantamisessa, jossa keskiössä on palvelun joustavuus, satamien ja laivojen käyttöasteet sekä kustannusrakenne. Lisäämällä arvoa ja vähentämällä kustannuksia voi toiminta siis kehittyä, samalla kun uuden lainsäädännön velvoitteet hoidetaan. Tällä vuosikymmenellä onkin edessä mm. alusten vastuullinen painolastin puhdistus.


Painolastin määrää pyritään puhdistamaan paremmalla suunnittelulla, mutta systeemitason muutos vaatisi yksikkölastiin siirtymistä. Yksikkölastin haasteena taas on hiili-intensiivisyys, aluksessahan kuljetetaan ”tyhjää tilaa”, kun konteista ja trailereista on kyse. Hiilijalanjäljen laskennassa ei vielä oteta logistisen ketjun kokonaispäästöjä huomioon. Siispä nämä satamaoperointia keventävät ratkaisut saavat rangaistusta laivapuolella, ilman että kokonaisuutta otetaan huomioon.


Toimintaympäristön muutos ja koronan jälkeinen toiminta

Koronan jälkeen on odotettavissa merkittävät julkiset ohjelmat ja lockdownin jälkeinen kostokulutus. Toimintaympäristön muutos luo siis tälläkin kertaa mahdollisuuden lähimatkailulle. Kun juttelee kavereiden kanssa, niin muutama on jo mukana siellä missä nyt tapahtuu, eli Irlannin ja Iso-Britannian aktivoituneessa Ferry -markkinassa. Siellähän kuljetuskysyntä kasvaa lisäten laivojen tarvetta, kymmenien miljoonien zero-emission hydrofoil-ferry kehityshankkeet on meneillään ja telakoita nousee tuhkasta. Myös pohjoiselle Itämerelle on tulossa puolella miljardilla uusia matkustaja-autolauttoja, enemmän kuin koskaan sitten tax-freen poistumisen. Uudesta kalustosta suurin osa on globaalin konseptin mukaisia tarvematkaan perustuvia palvelualustoja. Onkohan pandemian jälkeisessä ympäristöjalanjälkeä korostavassa markkinassa niin, että operaattorit fokusoituvat ja tarvematkat pienemmällä tilavuudella matkustajaa kohden nousevat entistä merkittävämmäksi volyymimarkkinaksi? Mikäli tarve- ja hupimatkat eriytyy, niin nouseeko tästä uusi markkina?


"Fit to Purpose"

Merelliset vapaa-ajan matkat, risteilyt, on kokeneet suurimman mullistuksen. Globaali operointi keskeytettiin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Oli mielenkiintoista huomata, että risteilyvarustamoiden toimet olivat ihan samoja kuin muillakin redareilla tavaran iskiessä tuulettimeen: laivat lepää, vanhaa kalustoa kierrätykseen, henkilöstön järjestelyt, oman pääoman vahvistaminen markkinoilta, fokuksen ulkopuolisten toimintojen myynti ja lainojen lyhennysvapaat. Ennätyksellinen uudisrakennusten tilauskirja aiheutti harmaita hiuksia, mutta kun ECA:t antoi lyhennysvapaata, niin selvittiin pelkillä toimitusajan siirroilla. Jatkossa länsimainen konsepti, jossa isoon laivaan on tehty paljon tyhjänä seilaavia yleisiä tiloja ja teknologia mahdollistanut täysin itsenäiseen operointiin, kohtaa haastajan. Aasialaisen keskiluokan matkustus on luonnostaan terveysturvallisempaa ja tulevaisuudessa nähtänee konsepteja, jotka ottavat siitä mallia. Yksityisten ja monikäyttöisen tilojen myötä myös tilantarve pienenee jolloin EBITDA/CapEx, Revenue/OPEX sekä CO2/paxday tunnuslukuja saadaan hilattua haluttuun suuntaan. Olisiko tässä ”fit to purpose” aihio tuleville alennusmyyntimarkkinoille?


Säännökset ja tarpeet muuttuvat jatkuvasti

Aiemmin loppukäyttäjien tarpeiden ja säännöstön päivitysten tarpeet saatiin täytettyä seitsemän vuoden kehitystyöllä ja 30 vuoden kaupallisella elinajalla. Nykymaailmassa säännöstö ja vaatimukset päivittyy nopeammin ja loppukäyttäjien tarpeet muuttuvat jatkuvasti. ESG asettaa vastuullisuuden liiketoiminnan keskiöön myös meriklusterissa. Erityisesti hiilijalanjäljen vähentäminen käyttöasteen nostamisella, nopeuden pudottamisella, uusilla designeilla, energiansäästö teknologioilla, datan käytöllä, uusiutuvalla energialla ja materiaalien kierrätyksellä tulee ohjaamaan 2020-luvun päätöksiä. Tämän seurauksena tarvitaan joustavuutta ja skaalautuvuutta. Eli markkinoiden mullistus jatkuu ja omista teoista riippuu miten vahvoilla tässä on. Olemmeko valmiina seuraavaan sykliin?


BLOGI/KOLUMNI

Vesa Marttinen, Marine Cycles