Entisen puunuittokanavan kunnostus avasi vesireitin Pyhäjärven ja Päijänteen välille
Noin 5,5 kilometriä pitkä kanava mahdollistaa veneilyn Kouvolasta Pohjois-Savoon Pielavedelle saakka. Päijänteen ja Kymijoen pohjoisosien välillä avautui uusi veneilyreitti, kun Kimolan kanava avautui veneilijöille maanantaina 3.8.2020.
Kimolan kanavan rakentaminen aloitettiin kesällä 2018. Konniveden ja Iitin Pyhäjärven välinen Kimolan uittokanava muutettiin veneilykäyttöön sopivaksi, ja kanavan ylittävät sillat uusittiin.
Kunnostuksessa kanavan vanha nippunosturi purettiin, ja sen tilalle rakennettiin 12 metriä korkea, Suomen suurimpiin lukeutuva venesulku. Sulun pudotuskorkeus on samaa luokkaa Saimaan kanavassa sijaitsevan Mälkiän sulun kanssa. Myös Mälkiän sulun pudotuskorkeus on noin 12 metriä, ja se on tällä hetkellä Suomen korkein.
– Tämä on ollut mielenkiintoinen ja ainutlaatuinen hanke myös tekijöilleen. Vaikka kanava on näyttänyt valmiilta jo jonkin aikaa, ei teknisissä testauksissa ole voitu ottaa oikoreittiä. Sulkuporttien toimivuuden varmistaminen vei jonkin verran ennakoitua pidempään, mutta nyt odotus palkitaan, kun uusi vesireitti otetaan käyttöön, Väyläviraston projektipäällikkö Harri Liikanen sanoo tiedotteessa.
Tunneli on maailmanluokan harvinaisuus
Kanavan erikoisuus on venesulun 70 metriä pitkä kalliotunneli, joka on harvinaisuus koko maailman mittakaavassa. Venereittiä varten tunneliosuutta levennettiin ja korotettiin louhimalla sekä lujitettiin. Tunneli sijaitsee nippunosturin alapuolella Pyhäjärven puolella. Sen kautta puut uivat Kymijoen tehtaille 2000-luvun alkuun saakka.
Alun perin kustannussyistä rakennettu tunneli päätettiin säilyttää paikallisten asukkaiden ja matkailuyrittäjien toiveesta. Tunnelin säilyttäminen tuli myös halvemmaksi kuin sillan rakentaminen sen tilalle.
Kanavaa on toivottu pitkään
Moni uskoo kanavan tuovan uutta elinvoimaa sen lähikunnille. Kanavan toivotaan luovan uusia työpaikkoja esimerkiksi sen varrelle perustettavien majoitus- ja ravintolapalveluiden myötä.
Kimolan kanavan muuttaminen veneilykäyttöön maksoi 20,8 miljoonaa euroa. Valtio maksoi kustannuksista noin kaksi kolmasosaa ja alueen kunnat loput. Valmistuttuaan kanava jää Kouvolan kaupungin omistukseen.
– Pitkään odotettu hanke valmistuu. Kanava on työllistänyt paikallisia ja tuonut alueelle sitä kautta myös lisää elinvoimaa. Uusi reitti avaa mahdollisuudet veneilyn lisääntymiselle, ja myös matkailulle tilaisuuden luoda ja kehittää uudenlaisia palveluita.
Onhan kanava jo itsessään hieno nähtävyys jylhine maastoineen, jonne voi tulla pistäytymään ja samalla käydä vaikkapa läheisellä luontopolulla, Kouvolan kaupungin rakennuttajapäällikkö Antti Nyberg sanoo tiedotteessa.
Teksti: Juulia Tillaeus
Kuvat: Pyry Sarkiola
Uutinen julkaistu 31.7.2020 Yle.fi