​Suomen matkailun erityinen vahvuus on vesistöissä. Puhtaat vesistöt ovat vetovoimaisia, mutta infra ja palvelut kaipaavat pitkäjänteistä kehittämistä, strategisia tavoitteita ja yksityisiä investointeja laivakalustoon ja muuhun palveluinfraan.

 

Vesistömatkailupäivän tavoitteena oli koota yhteen vesiliikenteen, vesistömatkailun ja satamien, veneteollisuuden sekä julkisen sektorin toimijat keskustelemaan vesistömatkailun tulevaisuudesta, kehittämisestä ja yhteistyömahdollisuuksista.

 

Tilaisuuden Lahden tervehdyksen toi Raija Forsman, joka toimii uuden Business Lahti -kasvuyhtiön toimitusjohtajana. Yhtiö syntyi, kun elinkeinoyhtiö LADECin ja matkailuyhtiö Visit Lahden toiminnot yhdistettiin heinäkuussa 2026. Forsman nosti puheenvuorossaan vesistöt yhdeksi Suomen merkittävimmistä kansainvälisistä kilpailueduista ja korosti Lahden asemaa porttina Järvi-Suomeen. Puhdas luonto ei kuitenkaan yksin muodosta ostettavaa matkailutuotetta, vaan sen ympärille tarvitaan helposti löydettäviä palveluja, toimivia matkaketjuja ja kiinnostavia elämyksiä. Vesistömatkailun kasvu edellyttää pitkäjänteisiä investointeja sekä yritysten, kaupunkien, venealan ja muiden toimijoiden tiivistä yhteistyötä. Vesistöjen hyvä tila on samalla matkailun vetovoiman ja kestävän liiketoiminnan perusta.

 

Tilaisuuden avauspuheenvuorossa Suomen Vesitiet ry hallituksen puheenjohtaja Staffan Herlin taustoitti seminaaria kuvaamalla sekä geopolitiikan että ulkomaankaupan rakennemuutoksen aiheuttamia vaikutuksia vesiteiden rooliin varsinkin rahtiliikenteessä. Yhteys sisävesiltä merelle on käytännössä poikki ja vientiteollisuuden tarve kanavayhteydelle on lisäksi merkittävästi vähentynyt. Näin ollen nyt on aika tarkastella vesiteitä uudesta näkökulmasta ja kohdentaa kehitystoimenpiteet muuttuneen toimintaympäristön lähtökohdista. Vesistömatkailulla on maassamme pitkät perinteet mutta näköpiirissä on nyt sekä kasvavaa potentiaalia että myös haasteita. Yhteiselle tekemiselle on tilausta, oli sitten kyseessä risteilytoiminta, veneily tai vapaa-ajan kalastus. Suomen Vesitiet ry järjesti ensimmäistä kertaa vesistömatkailun teemapäivän, joka tarjosi foorumin ajatustenvaihdolle, uusille ideoille sekä elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja viranomaisten väliselle vuoropuhelulle ja verkostoitumiselle.

 

Vesiväyläverkostomme on syystäkin maailman parhaiten merkittyjä

 

Heikki Paukkeri, vesiväylänpidon asiantuntija, Väylävirasto, esitteli Väyläviraston tehtäviä vesiväylien suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa ja palvelutason varmistamisessa. Väylävirasto vastaa myös talvimerenkulun järjestämisestä sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta. Paukkeri kuvasi lisäksi yleisen ja yksityisen väylän eroja: yleinen kulkuväylä merkitään virallisilla merenkulun turvalaitteilla, kun taas yksityisellä väylällä käytetään sinivalkoisia, kardinaalijärjestelmään rinnastuvia merkintöjä.Suomessa valtion omistamaa vesiväyläinfrastruktuuria on rannikolla yli 8 300 kilometriä ja sisävesillä noin 8 000 kilometriä. Kauppamerenkulun väyliä on noin 4 000 kilometriä, ja merenkulun turvalaitteita on noin 25 600.Suomen vesiväylästö on maailman parhaiten merkittyjen joukossa. Merkintöjen tarvetta lisäävät haastavat olosuhteet: väylillä on runsaasti kivikkoja ja matalia alueita. Vesiväylät jaetaan kuuteen väyläluokkaan niiden merkityksen mukaan.Väylävirasto ylläpitää 32 sulkukanavaa sekä Saimaan kanavaa, jossa on kahdeksan sulkua. Vesiväylien kunnossapito on jaettu kymmeneen urakka-alueeseen: neljään merialueilla ja kuuteen sisävesillä.Vesiväylien kehittämis- ja parannushankkeet kohdistuvat pääosin kauppamerenkulun väyliin. Muu kehittäminen painottuu toimintavarmuuden ja merenkulun turvallisuuden ylläpitämiseen.

 

Kiinnostavin matkailukokonaisuus yhdistää luonnon, aktiviteetit ja palvelut.

 

Antti Jylhä, tutkimusaluejohtaja, Haaga-Helia, esitteli, miten Tutkimusyhteistyö vauhdittaa Suomen veneteollisuuden ja vesistömatkailun kasvua. Haaga-Helian hallinnoima Boating Finland on kolmivuotinen hanke, jota rahoittavat Business Finland sekä lähes 30 vene- ja matkailualan yritystä. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 2 miljoonaa euroa. Hankkeen tavoitteena on tutkimustiedon avulla parantaa suomalaisen veneteollisuuden ja vesistömatkailun kansainvälistä kilpailukykyä, innovaatioita ja kestävyyttä. Se tukee alan uudistumista ekosysteemeissä, tuottaa tietoa uusista markkinoista sekä nuorten kuluttajien tottumuksista ja odotuksista, seuraa kansainvälisten markkinoiden kehitystä ja vahvistaa kotimaisen vene- ja vesistömatkailun ekosysteemin toimintaedellytyksiä.Hankkeen tutkimuksissa on noussut esiin seuraavia havaintoja:-Suomea ei tunneta maailmalla vesistömatkailukohteena, eikä se näy mediassa naapurimaiden tavoin.-Veneilyjournalismi kaipaa enemmän tarinoita ja elämyksellistä sisältöä.-Veneilijöiden määrä vähenee ja ikärakenne painottuu vanhempiin käyttäjiin. Nuoria kiinnostavat erityisesti yhteiskäyttö ja vuokraveneet.-Kohteista, palveluista ja reiteistä on vaikea löytää tietoa englanniksi tai saksaksi.-Vetovoimaisin matkailukokonaisuus yhdistää luonnon, tekemisen ja palvelut.Boating Finland julkaisee säännöllisesti tutkimustuloksia verkossa, boatingfinland.fi

 

Saimaalla on merkittävä hyödyntämätön etu rahtikuljetukseen ja matkailuun

 

Merenkulkuneuvos Markku Mylly esitteli Saimaan sähköistymishanketta, jonka visiona on sähköistetty Saimaa.Saimaalla olisi potentiaalia kuljettaa nykyistä enemmän rahtia sähköisen vesiväyläjärjestelmän avulla. Nykyinen logistiikkamalli ei ole pitkällä aikavälillä kestävä: päästövähennyksiin kohdistuu kasvavaa painetta, tie- ja raideliikenteen kapasiteetti on rajallinen ja vesiliikennekalusto ikääntyy. Kun muukin liikenne sähköistyy, fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulisi vähentää. Sähkö on suhteellisen edullista, ja siihen liittyvä teknologia kehittyy nopeasti.Vesijärven tarina esimerkkinä järvikunnostuksesta Lahden Vesijärvi on yksi Suomen suurista järvistä. Sen pinta-ala on 109 km², keskisyvyys noin 6 metriä, ja se on Suomen 43. suurin järvi.Heikki Mäkinen, toimitusjohtaja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiöstä kertoi, että vielä neljäkymmentä vuotta sitten aiemmin kirkasvetinen ja kalaisa Vesijärvi oli pahoin rehevöitynyt. Järvi haisi, sinileväkukinnat olivat runsaita, kalat maistuivat pahalta ja niitä kuoli. Uiminen ei houkutellut. Järven tila on parantunut pitkäjänteisen yhteisen työn ansiosta.Lahti käynnisti Vesijärven suojelun vuonna 1971 perustamalla ympäristönsuojelutoimikunnan. Kaupunki perusti myös ensimmäisen kunnallisen limnologin viran, ryhtyi puhdistamaan jätevesiään ja aloitti tehokalastuksen, jossa poistettiin erityisesti särkeä ja kuoretta. Lisäksi järveen kotiutettiin kuhaa vahvistamaan hoitokalastuksen vaikutuksia. Jatkuvan hoidon turvaamiseksi perustettiin myöhemmin Vesijärvisäätiö.Euroopan ympäristökeskus on nostanut Vesijärven hoidon lippulaivaesimerkiksi onnistuneesta järvikunnostuksesta Euroopassa. Työn vahvuuksia ovat olleet tieteellisen osaamisen hyödyntäminen, toimiva toimintamalli, rahoituspohjan laajentaminen sekä kyky lisätä paikallisyhteisöjen tietoisuutta kunnostustyöstä.Nykyisin Vesijärvessä on hyvä kalakanta, järvi on elinvoimainen ja sen rannat ovat puhtaat. Vesijärvi on suosittu virkistysalue, jossa uidaan, kalastetaan ja liikutaan luonnossa. Vaikka Vesijärven tila on parantunut merkittävästi, työ sen hyvinvoinnin turvaamiseksi jatkuu. Tulevaisuudessa keskeisiä haasteita ovat erityisesti ilmastonmuutos ja luontokato.

 

 

Kasvua on haettava erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta ja matkailukauden pidentämisestä

 

Paneelissa kuultiin vesistömatkailun positiivinen vire. Kaupunkien johtajien paneelissa nousi esiin matkailun saavutettavuus. Kansainväliset yhteydet ovat heikentyneet ja matkailijoiden on vaikea löytää matkailukohteita ja niiden palveluja. Kaupungeilla on tavoitteena löytää keinoja pidentää matkailukautta järjestämällä tapahtumia myös heinäkuun jälkeen. Kauden pidentäminen tulee tehdä pitkäjänteisesti – pidentää kautta vaikka viikko vuodessa. Yhteisesti todettiin, että kuntien ja kaupunkien rooli on luoda vesistömatkailun kasvulle suotuisat olosuhteet huolehtimalla infrastruktuurista, saavutettavuudesta ja toimintaympäristön pitkäjänteisestä kehittämisestä. Lisäksi kunnat ja kaupungit voivat tuoda toimijoita yhteen, edistää yhteistä markkinointia ja tukea tapahtumia, jotka vahvistavat alueen vetovoimaa ja pidentävät matkailukautta.

​

​

​

​

​

​​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​​​​​​​​​Paneeliin osallistuivat Savonlinnan kaupunginjohtaja Ding Ma, Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen, Naantalin kehitysjohtaja Rikumatti Levomäki sekä Visit Tampereen toimitusjohtaja Jari Ahjoharju.​​​​​​

​

Vesistömatkailuyrittäjän näkemyksiä tulevaisuuteen kuultiin yrittäjien paneelissa, jossa mukana olivat Päijänne Risteilyt Hilden Oy:n toimitusjohtaja Eija Hildén Jyväskylästä, Kultaranta resortin hallituksen jäsen ja omistaja JP Rautamaa Naantalista, Saimaan Laivamatkojen toimitusjohtaja Piia Kinnunen Savonlinnasta ja Laivaranta Palaksen toimitusjohtaja Poolo Huttunen Padasjoelta.

 

”Monet vesistömatkailun keskeiset haasteet ovat pysyneet samoina jo neljänkymmenen vuoden ajan”, totesi Eija Hilden paneelin alussa. Toimintaan vaikuttavat edelleen lyhyt sesonki, sääriippuvuus sekä palvelujen ja infrastruktuurin pitkäjänteisen kehittämisen tarve.Tulevaa kasvua on haettava erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta ja matkailukauden pidentämisestä. Samalla vesistömatkailun pariin halutaan houkutella nuorempaa sukupolvea myös alan tulevina yrittäjinä ja kehittäjinä.Paneelissa korostettiin koko Suomen yhteistä etua ja kuntarajat ylittävän yhteistyön merkitystä. Kuntia ja matkailun alueorganisaatioita tarvitaan kehityksen vetureiksi ja mahdollistajiksi, ja yritysten on puolestaan tehtävä tiivistä yhteistyötä myös keskenään. Ensin matkailijat on saatava vesistöjen äärelle, oli kyseessä sitten Päijänne, Saimaa tai saaristo. Kun koko alueen vetovoima ja kysyntä kasvavat, syntyy myös yksittäisille yrityksille enemmän liiketoimintamahdollisuuksia

 

Päivän päätteeksi Suomen Vesiteiden puheenjohtaja Staffan Herlin veti tilaisuuden yhteen kiittämällä kaikkia osallistujia ja totesi vaikutelmanaan, että tämäntyyppiselle foorumille tuntuisi olevan tilausta. Suomen Vesitiet tulee näin ollen lisäämään panostusta matkailuun ja kutsuu myös alan toimijoita liittymään yhdistyksen jäseneksi edistämään vaikuttamista tällä toimialalla.

​

​

​​

​

​

​

​​

​​

​​

​​

​​

​​

​​

​​

​​

​​​​

​​​​​​​​​​​​Illallisristeily tehtiin Päijänne Risteilyt Hildenin M/S Suomen Neito -laivalla ja kohteena oli yli 150 vuotta vanha Vääksyn kanava, joka on nykyäänkin Suomen vilkkaimmin liikennöity kanava.

​

Tilaisuuden järjestivät Suomen Vesitiet ja Visit Lahti Vesistömatkailupäivän Lahden Sibelius talossa 3.9. Tilaisuutta sponsoroi Boating Finland hanke.

​

Kooste ja valokuvat Heidi Painilainen ja Merja Salmi-Lindgren