Kuva Ingvar Lorensson: Donsö- saarelta Suomen Vesitiet ry:n opintomatkalaiset

 

​​​​​​​​​​​​

Ensimmäinen kohteemme oli Donsön-saarella sijaitseva varustamo Donsötank, jonne menimme yhteysaluksella. Saarella on monta yhteistyötä tekevää pienvarustamoa.

​

Donsössä pidetään joka vuosi syyskuussa Donsö Shipping Meet -päivät, jossa keskustellaan ajankohtaisista alan aiheista.

​

Västtrafik hoitaa liikenneyhteydet sinne vesibussilla Göteborgista. Matka kesti noin puoli tuntia. Vesibussiliikenne on muutenkin alueella tiuhaa ja kattavaa, ja se mahdollistaa liiketoiminnan ja elämän saaristossa. Meri ei nykyään jäädy juuri koskaan. Saarilla kuljetaan polkupyörillä ja sähkökäyttöisillä golf-auton kaltaisilla kulkupeleillä.

​

Donsötank satsaa ympäristöystävällisyyteen

​

Donsötank on innovatiivinen varustamo, jonka tähtäimessä ovat kestävä merenkulku, korkea laatu ja ympäristöturvallisuus. Se on perheyritys, kuten niin moni muukin varustamo saarella.

​

Kolmannen polven laivanvarustaja, toimitusjohtaja Ingvar Lorensson esitteli meille tankkilaivastoaan: kemikaali- ja öljytankkereita. Uusimissa tankkerit kulkevat dieselillä, LNG:llä tai LBG:llä, ja varavoimana toimivat akut.

​

Yrityksessä satsataan laatuun, turvallisuuteen ja ympäristön suojeluun. He ovat tilanneet Kiinasta kolme uutta tankkeria, jotka luovutetaan heille ensi ja seuraavina vuosina.

​

Göteborgin satamalla on strateginen merkitys koko Skandinavialle

​

Toisena matkapäivänä tutustuimme Göteborgin satamaan mereltä käsin sähköistetyllä aluksella. Alus oli konvertoitu muutama vuosi sitten. Samalla rahalla olisi saanut uuden. Esittelijänä toimi yhteiskuntasuhteiden johtaja Jens Larsson.

​

Göteborgin satama on pohjoismaiden suurin satama. Sen kautta kulkee yli puolet Ruotsin konttiliikenteestä ja kolmannes Ruotsin koko ulkomaankaupasta. Göteborgin sataman merkitys on suuri myös muulle Pohjolalle ja Suomelle.

​

Göteborgin sataman merkitys Suomelle korostuisi esimerkiksi tilanteessa, jossa Itämerelle ei jostakin syystä pääsisi Tanskan salmien läpi. Tällöin tavarakuljetukset tulisi kuljettaa Suomeen vaihtoehtoisia reittejä, esimerkiksi Ruotsin länsirannikon ja Norjan satamien kautta.

​

Ruotsin ratatieverkko yhdistää maan itärannikon länsirannikon satamiin. Jens Larssonin mukaan rautatieverkko tarvitsee uusimista ja laajentumista. Pullonkauloina satamassa pidetään ratayhteyttä Tukholmaan ja etelä-pohjoinen ratayhteyden riittämättömyyttä.

​

Teollisuuden aloista metsäteollisuus on suurin asiakas satamalle.

​

Satama on jaettu osiin, merenpuolella ovat roro-terminaali, energiaterminaalit ja jalostamot sekä kaksi matkustajaterminaalia, toinen Stena Linen Tanskaan ja toinen Saksaan suuntaaville matkustajille.

Terminaalien takana ovat logistiikka-alueet ja autoklusteri. Alue kasvaa koko ajan. Syväväylä mahdollistaa pääsyn valtamerialuksilla maailmalle. Energiatarjonta on laaja: muun muassa biokaasu, methanoli ja kohta myös ammoniakki, joka on sijoitettu erilleen muusta toiminnasta sen vaarallisuuden vuoksi.

​

Satama rakentaa uuden matkustaja-alusten terminaalin vanhalle telakka-alueelle, josta pitää ensin ruopata saastunut maa-aines pois. Se käsitellään ja käytetään uudelleen uuden terminaalin betonissa. Nykyisiltä lähempää keskustaa sijaitsevilta matkustaterminaaleilla tulee yhteys uuteen terminaaliin, johon on paremmin autoliikenteen saavutettavissa. Risteilyaluksia Göteborgissa kävi viime kesänä noin sata, kun keskimäärä risteilyvierailuja on ollut 65 vuodessa.

Satama-alueelle investoidaan myös uusiutuvien energioiden aluetta: akkutehdasta ja tuulivoimatehdasta.

​

Varautumista on lisätty

​

Göteborgin sataman merkitys näkyy myös Ruotsin puolustuspäätöksissä. Turvallisuutta ja varautumista on lisätty.

Alueen turvallisuutta on kehitetty WTC-iskujen jälkeen paljon. Aluetta ympäröivät kolme metriä korkeat aidat, turvallisuutta valvovat tuhat piilotettua valvontakameraa  ja 80 aseistettua turvallisuushenkilöä.

Vahvaa yhteistyötä tehdään puolustusvoimien, merivoimien, rajavartiolaitoksen ja tullin sekä NATOn kanssa. Teollisuuden pitää pysytä toimimaan kaikissa tilanteissa. Monenlaisiin turvallisuusuhkiin on varauduttu: salakuljetukseen, kyberturvallisuusteen, terrorismiin ja sotaan.

​

Wallenius SOL palvelee Ruotsin ja Suomen teollisuutta

​

Torstaina iltapäivällä tapasimme Wallenius SOLin edustajat, kaupallisen johtajan Jonas Wålinin ja HR- ja ympäristöpäällikön Rebecca Tagaeusen hotellimme neuvotteluhuoneessa.

Wallenius SOL on suonna 2019 perustettu varustamo, joka kuljettaa metsätaloustuotteita ja muita tavaroita Pohjois-Suomen ja Ruotsin, Itämeren ja Pohjanmeren kattavassa verkostossa. Perustajina toimivat varustamot Wallenius ja ruotsalainen Orient Line, SOL. Se on investointi, jolla vahvistetaan infrastruktuuria Suomen ja Ruotsin teollisuuden tarpeisiin.

Wallenius Sol on varustamo, jonka tähtäimessä on kestävä tulevaisuus Se liikennöi säännöllisesti useiden satamien välillä Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa, Saksassa, Benelux-alueella ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

​

Ruotsin lippu oli varustamolle tärkeä asia

​

Wallenius SOL satsaa uusiin aluksiin ja ympäristövaatimuksiin sopeutumiseen. Heille tulevaisuuden polttoaine on luultavasti metanoli. Ammoniakkia he pitivät liian vaarallisena ja rahdilta tilaa vievänä.

Varustamon alukset ovat Ruotsin lipun alla, vaikkakin sitä pidetään kalliimpana, kun esimerkiksi Tanskan lipun alla seilaamista. Kriisitilanteessa olisi tärkeää, että kauppalaivasto olisi oman maan lipun alla ja sillä saattaa olla myös merkitystä kansalliseen turvallisuuteen. Itse kauppalaivallekin on tärkeää, että Ruotsin puolustusvoimat voivat suojella niitä.

Varustamo vastaa uusiutuvien polttoaineiden kasvavaan kysyntään sitoutumalla tarjoamaan nesteytettyä biokaasua polttoainevaihtoehtona. Asiakas hyötyy tästä ISCC-sertifioidusta tuotteesta, joka täyttää kestävyys ja jäljitettävyysstandardit, mikä auttaa heitä pienentämään hiilijalanjälkeä ja alentamaan päästökauppajärjestelmän kustannuksia.

​

Ruotsin puolustusvoimat korostaa yhteistyötä

​

Tapasimme myös Ruotsin puolustusvoimien edustajan, joka valaisi meille logistiikan ja yhteistyön merkitystä vallitsevassa maailmantilanteessa.

Eversti Fredrik Herlitz korosti Göteborgin merkitystä logistiikan hubina ja kertoi muun muassa millaisia pullokauloja merikuljetuksissa maailmalla voi olla. Hän piti erittäin tärkeänä, että kaikki tahot myös yksityishenkilöt huolehtivat turvallisuudesta. Ruotsissa varautumiseen opetellaan nyt.

Hän arvosti eri osapuolien jatkuvaa yhteistyötä ja piti sitä kriittisenä tässä ajassa.

​

Trollhättan ja kanavan sulut

​

Opintomatkan kolmantena päivänä nousimme linja-autoon ja kuljimme Götä-joen viertä Trollhättaniin, jossa tutustuimme Trollhättanin kanavan uusien sulkujen hankkeeseen.

Hanketta meille esitteli Sjöfartverketin projektipäällikkö Johan Erikson.

Liekö hän sukua kanavahankkeen alkuperäiselle suunnittelijalle, Pekka Koskisen mukaan Nils Ericsson niminen henkilö johti Göta Kanavan ja Trollhättanin sulkujen rakentamista vuosina 1818–1830. Kun urakka oli valmis, hän siirtyi Saimaan Kanavan päärakentajaksi. Hän toimi Saimaan Kanavan rakentamisen pomona vuosina 1847–1854. Lähellä Suomen valtakunnan rajaa Venäjän puolella on Nils Ericssonin muistokivi, jota suomalaiset ovat yrittäneet saada Suomen puolelle. Naapuri halusi pitää muistokiven omalla puolella ja siellä se on vieläkin. Ruotsista tuli useita kanavan rakentajia Saimaan kanavalle.

Trollhättan sijaitsee 75 kilometrin etäisyydellä Göteborgista. Götan kanavan Pohjanmeren Itämereen yhdistävä 614 kilometriä pitkä vesiväylä kulkee Ruotsin poikki. Reitti nousee Pohjanmerestä Göta-jokea Vänerniin, josta se kulkee kanavan läpi Vätterniin ja edelleen Itämereen.

​

Vänern -järven vesikuljetusten tulevaisuuden turvaamiseksi Ruotsin liikennevirasto suunnittelee yhteistyössä Ruotsin merenkulkulaitoksen kanssa uusien sulkujen rakentamista Trollhätten kanavaan, Lilla Edetiin, Trollhättaniin ja Vänersborgiin. Hankkeen budjetti on 6,1 miljardia kruunua vuoden 2021 hintatason mukaan.

Ruotsin Liikennevirasto on tilaaja ja vastaa uusien sulkujen rakentamisesta. Merenkulkulaitos on sulkujen infrastruktuurin haltija ja valtion ylläpitäjä. Uusimishankkeessa he yhdessä käyttävät toisensa taitoja: Liikennevirastolta löytyy osaamista toteuttaa ja rakentaa infrastruktuurihankkeita ja Merenkulkulaitokselta merenkulkualan asiantuntemusta.

Nykyiset sulut ovat käyttöikänsä lopussa vuoteen 2030 mennessä. Uudet sulut tulevat tämän päivän tarpeisiin ja luovat edellytykset tavaroiden kuljettamiselle vesitse tulevaisuudessakin. Näin kevennetään rautateiden taakkaa ja vähentää kumipyöräkuljetuksia.

​

Rakentamalla uudet sulut eri paikkaan kuin vanhat, voidaan liikennettä jatkaa keskeytyksettä rakentamisen ajan.

— Yhdessä Trollhättanin kaupungin ja Vattenfallin kanssa voimme yhdessä luoda tulevaisuuden ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä liike-elämää että yhteiskuntaa paikallisesti. Pohjoisen uusien sulkujen myötä näemme, että meneillään olevaan laivaliikenteeseen ja liike-elämään yleensä vaikuttavat riskit pienenevät merkittävästi, koska valittu käytävä on erillään nykyisistä sulkuista, Ruotsin merenkulkulaitoksen projektipäällikkö Johan Eriksson toteaa.