Kutilan kanava yhdistäisi Pien-Saimaan ja Suur-Saimaan

Saimaa on Suomen suurin järvi, mutta sen kaksi osaa, Pien-Saimaa ja Suur-Saimaa, ovat erillään toisistaan. Yli 100 vuotta sitten alettiin suunnitella Kutilan kanavaa, joka yhdistäisi Suomen suurimman järven osat toisiinsa ja liikkuminen Saimaan eri osien välillä nopeutuisi huomattavasti. Vesimatka Pien-Saimaalta Suur-Saimaalle, esimerkiksi Lappeenrannasta Puumalaan, on pitkä. Noin 400 metriä pitkä kanava lyhentäisi matkaa yli 10 kilometriä. Asiaa on pohdittu ja tarkasteltu hartaasti. Ikuiselta tuntuva hanke jo vähän kyllästyttää paikallisia. Nyt kanavan rakentaminen näyttää kuitenkin olevan lähempänä kuin koskaan aikaisemmin.


Suunnitelmat jo pitkällä Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikön Matti Vaittisen mukaan kanavan rakentamissuunnitelmat ovat jo pitkällä. "Kaikki Kutilan kanavan perusselvitykset on nyt tehty. Seuraava vaihe on mennä tarkempiin rakennesuunnitelmiin. Niitä ovat muun muuassa tie- ja vesisuunnitelma ja vesiluvan hakeminen", Vaittinen sanoo.

Kanava kulkisi noin 400 metrin matkan Taipalsaarella paikalla, jossa Pien-Saimaa ja Suur-Saimaa ovat vain ohuen harjukannaksen etäisyydellä toisistaan. Nykyään veneilyreitti järvien välillä on huomattavasti idempänä.


Kanavayhtiö jo suunnitteilla Etelä-Karjalan liitto ja maakunnan kansanedustajat ovat lobanneet viime aikoina voimallisesti kanavahanketta valtion johdon suuntaan. Viimeksi kesäkuussa kanavan rakentamista esiteltiin tasavallan presidentille Sauli Niinistölle, kun presidentti kävi virtuaalisella kuntavierailulla Taipalsaarella.

Kanavasuunnitelma on myötätuulessa myös alueen kuntien keskuudessa. Taipalsaari ja Lappeenranta suunnittelevat jo yleishyödyllistä yhtiöitä pyörittämään kanavaa. Etelä-Karjalan liitto valmistelee kanavayhtiön yhtiömuoto- ja liiketoimintasuunnitelmia kesän aikana. "Voittoa tavoittelemattoman yhtiön ainoa tarkoitus on saada Kutilan kanava rakennettua ja toiminta käyntiin", Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikkö Matti Vaittinen kertoo.

Taipalsaaren kunnanhallitus on päättänyt tuoda kanavayhtiön perustamisen kunnanvaltuuston päätettäväksi syksyllä. Myös Lappeenranta on valmis tekemään asiassa päätöksiä syksyllä.

Kunnat odottavat valtion rahoituspäätöstä Ennen tätä molemmissa kunnissa odotetaan kuitenkin valtion rahoituspäätöstä kanavan rakentamisesta. "Kesän aikana pitäisi saada käsitys valtion rahoituksesta niin, että asia etenisi meillä valtuustossa myönteisesti", Taipalsaaren kunnanjohtaja Kari Kuuramaa kertoo. Samoilla linjoilla ollaan myös Lappeenrannassa. "Lappeenrannan reunaehtoina on, että valtiolta pitää saada merkittävä rahoitusosuus ja että Taipalsaari osallistuu rahoitukseen samalla summalla kuin Lappeenranta", Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola sanoo.


Etelä-Karjalan liiton alustavan kustannusarvion mukaan kanava maksaisi noin 15 miljoonaa euroa. Hinta muodostuisi kanavasta, rakennettavista teistä ja sillasta sekä kahdesta pumppaamosta. Eniten maksaisi kanavan ylittävä silta, jonka alta pitäisi päästä kulkemaan purjeveneellä. Pumppaamoja kanavaan tarvitaan siirtämään Suur-Saimaan puhtaampaa vettä rehevöityneelle Pien-Saimaalle. Kanavan rakentamista onkin perusteltu muun muassa Pien-Saimaan veden laadun parantamisella.

Etelä-Karjalan liiton laskemasta alustavasta noin 15 miljoonaa euron kustannusarviosta tulisi sekä Lappeenrannalle että Taipalsaarelle maksettavaksi noin 2,5 miljoonaa euroa. Valtion osuudeksi tulisi näin noin 10 miljoonaa euroa. Kanavan rakentamiseen yritetään saada mukaan myös Lemi ja Savitaipale pienemmillä summilla. Etelä-Karjalan liitossa uskotaan, että hankkeelle on mahdollista saada valtion ja EU:n rahaa.

Taipalsaaren kunnan ja Etelä-Karjalan liiton johdossa uskotaan, että kanava voi tuoda uutta elinvoimaa kuntaan. Ainakin Lappeenrannassa kanavan uskotaan lisäävän turismia kaupungissa. Artikkeli julkaistu YLE Uutisissa 13.7.2020

Lue koko artikkeli aiheesta > Kutilan kanava

Kirjoittanut Kalle Schönberg

Kuva: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

Artikkelin yhteydessä julkaistu myös simulointi Kutilan kanavasta.


> Kutilan kanavan taloudellisten vaikutusten arviointiselvityksen päivitys