Yhteistyön lisääminen kuljetusketjussa enemmän kuin toivottua


Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen (MKK) tekemän Kuljetusalan tuotevahingot 2020 -raportin mukaan yhteistyön lisääminen kuljetusketjussa olisi tärkeää.


Suoritetun kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti, että yritys suunnittelee kuljetusta ja sen toteuttamista yhdessä alihankkijoiden kanssa.


Pyrkimyksenä pitäisi olla koko kuljetusketjun käsittävä riskienhallintapolitiikka.


RAPORTTI SUOSITTAA YHTEISTYÖN LISÄÄMISTÄ KULJETUSKETJUSSA

Raportissa selvitettiin tilastoanalyysin, kyselyn ja haastatteluiden avulla tyypillisiä kuljetusvahinkoja ja niiden syitä sekä kuljetusvahinkojen hallintaa ja torjuntaa. Nykytilannetta verrattiin myös noin 10 vuotta sitten suoritetun kuljetusvahinkojen minimointia selvittäneen KUMI-hankkeen tuloksiin.

Analysoidussa vakuutusyhtiön tilastossa särkymiset edustivat korvattavien vahinkojen tapahtumamäärästä lähes kahta kolmasosaa eli 63 %:a. KUMIn aineistossa luokittelu oli hieman erilainen, mutta särkymisiä oli 64 % ja vaurioiden (damages) osuus oli 10 %. Särkymisten osuus korvatavasta euromääräisestä kokonaissummasta oli kolmannes. Sekä kappale- että euromääräisesti tarkasteltuna särkymisten ja kastumisten suhteellinen osuus ei ole juurikaan muuttunut noin 10 vuodessa. Pienempien vahinkolajien osalta ei aineiston suppeuden takia voida tehdä yleistyksiä.


Kuljetusvahinkojen syistä tärkeimpänä voidaan pitää käsittelyvirhettä.

Kysely täydensi tilastoanalyysiä, johon sisältyi vain maksetut korvaukset. Kyselyssä viivästykset nousivat neljänneksi yleisemmäksi vahinkotyypiksi. Kyselyllä selvitettiin myös juurisyitä. Inhimilliset virheet nousivat selvästi suurimmaksi juurisyyksi. Kiire liittyy osittain inhimillisiin virheisiin, mutta se oli kuitenkin nostettu erilliseksi vaihtoehdoksi. Kolme eniten mainittua juurisyytä eli inhimilliset virheet, kiire ja asenteet liittyvät inhimillisiin tekijöihin. Sen sijaan logistiikkatoimintojen ulkoistus ei ollut merkittävä juurisyy.


Laatujärjestelmille olisi tilausta

Valtaosa (57 %) kyselyyn vastaajista ilmoitti, että yrityksessä on määritelty kuljetusvahinkoihin liittyviä laatu- ja turvallisuustavoitteita. Kolmanneksella tavoitteita ei oltu määritelty. Kolmella neljänneksellä yrityksistä on sertifioitu laatujärjestelmä, mutta kuitenkaan kaikki näistä eivät olleet määritelleet kuljetusvahinkoihin liittyviä laatu- ja turvallisuustavoitteita. KUMI-hankkeen johtopäätökset ovat tämänkin selvityksen valossa edelleen ajankohtaisia. Laatujärjestelmään tulisi sisällyttää laadun mittaamiseen tarvittavat tilastointityökalut. Tilastoinnin avulla varmistetaan, ettei vahinkokehitys pääse kasvamaan toimitusketjussa liian suureksi. Tilastointi on tärkeää myös siksi, että vakuutusalalla ei ole yhteisiä ja kattavia tilastoja kuljetus- ja logistiikkavahingoista. Mukana yrityksen omassa tilastoinnissa pitäisi olla myös ne vahingot, joista ei haeta korvausta vakuutusyhtiöltä. Yritysten olisi hyvä olla myös kuljetusvahinkojen kokonaiskustannuksista paremmin selvillä.


Uusilla teknologioilla tehoa ja läpinäkyvyyttä kuljetusketjuihin

Haastatteluissa ilmeni, että usealla yrityksellä on menossa tietojärjestelmän kehityshanke. Teknologia antaa myös mahdollisuuden kaikkien vahinkojen kirjaamiseen, tilastojen muodostamiseen ja analysointiin. Käytännössä on edelleen monesti niin, että vakuutusten ulkopuolelle jääviä vahinkoja ei juurikaan kirjata. Myös läheltä piti -tilanteiden kirjaaminen on edelleen ongelmallista, vaikka monella yrityksessä läheltä piti -tilanteista voi ilmoittaa mobiilisti suoraan järjestelmään. Avainkysymys on edelleen työntekijöiden motivointi läheltä piti -tilanteiden ilmoittamisessa.


Vaikka vahinkojen laadussa ja syissä ei juurikaan ole ollut muutoksia 10 vuoden aikana, haastatteluissa tuli kuitenkin ilmi, että parempaan suuntaan on menty. Yleisesti arvioitiin, että kuljetusvahingot ovat vähentyneet. Tavarat on pakattu paremmin kuin ennen, vaikka vieläkin on huonoja pakkauksia. Lastauspaikat ovat myös parantuneet. Jos tavara menee terminaalista terminaaliin, lastauksen ja purkauksen hoitaa kokenut varastohenkilökunta. Haastatteluissa korostettiin koulutuksen merkitystä. Tilanteen parantumien on edellyttänyt toimenpiteitä yrityksiltä. Esimerkiksi ohjeistus ja käytännöt ovat tiukentuneet. Silti ongelmat ovat paljolti samat kuin 10 vuotta sitten haastattelussa ilmenneet seikat, kuten kuorman sidonta ja trukkien aiheuttamat vauriot.


Raportti on tehty osana SataDiLogista. Turun Yliopiston koordinoiman SataDiLogiksen tavoitteena on kuljetuslogistiikan turvallisuuden ja elinkeinotoiminnan edellytysten parantaminen Satakunnassa maakunnan rajat ylittävän TKI-yhteistyön pohjalta. Lisäksi tavoitteena on edistää ja vahvistaa kuljetusturvallisuuteen liittyviä verkostoja ja niiden kansainvälistymistä. SataDiLogis saa EAKR-rahoitusta. Lisätietoja: > SataDilogis

Raportin tekijä on suunnittelija Pekka Sundberg, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksesta (MKK).

> Kuljetusalan tuotevahingot 2020 -raportti on MKK:n B-julkaisusarjassa numerolla B 213.


Lisätietoja: pekka.sundberg(a)utu.fi, GSM: 050 4721 372


Lehdistötiedote julkaistu 3.11.2020