Vesitiepäivä 2020 - vesitiet ja kestävä kehitys


Suomen Vesitiet ry:n perinteinen tammikuun seminaari keräsi Lappeenrantaan jälleen suuren joukon vesiliikenteen toimijoita, asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä. Vesitiepäivä 2020 järjestettiin jo kymmenennen kerran. Tämän vuotisen seminaarin kantavana teemana oli "Vesitiet ja Kestävä Kehitys", ja aihetta käsiteltiin eri näkökulmista päivän aikana. Osallistujia paikalla oli lähes 90.


Muutamia nostoja päivän esityksistä ja keskusteluista


Päästötavoitteet ja kuinka niihin vastata

Päästötavoitteet ovat haasteelliset ja Suomessa on nyt laadittu sisävesiliikenteelle oma kehittämisohjelma, jossa huomioidaan sekä liiketoiminta että vesien suojelu. Tarkoituksena on edistää sisävesiliikenteen toimintaedellytyksiä ja konkreettisena kohteena on Saimaan kanavan sulkujen pidennys. On selvää, että vesitiet ovat ympäristöystävällinen kuljetusmuoto ja mitä suuremmat alukset sitä enemmän saadaan lastia ja vastaavasti pienempi hiilijalanjälki kuljetettua tonnia kohden.


12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa kehitetään kokonaisuutena ja pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Tässä suunnitelmassa merenkulku ja vesiliikenne ovat tärkeänä osana koko liikennejärjestelmää. Pitkäjänteisen suunnittelun tavoitteena on sujuvan liikkumisen turvaaminen sekä ilmaston lämpenemisen hillitseminen.


Vesiliikennelaki, rikkidirektiivi, NECA.sopimukset, IMO:n ilmasuojelumääräykset ja European Green Deal .... useita toimenpiteitä ja säädöksiä joilla kaikilla pyritään siihen, että kuljetukset ja liikkuminen vesillä olisi pienipäästöisempää. EU:n laseeraamaan huikea tavoite - Euroopasta ilmastoneutraali maaonsa vuoteen 2050 mennessä. Suomen itselleen asettamat tavoitteet ovat vielä kunnianhimoisemmat. Kestävä liikkuvuus on yksi seitsemästä politiikan linjauksista.


Meri- ja vesiliikenteessä vaihtoehtoisina ratkaisuina matalarikkiset polttoaineet, rikkipesurit ja vaihtoehtoiset polttoaineet kuten esim. LNG. Saimaalla aluskanta vanhenee ja uudet alusinvestoinnit odottavat päätöstä Saimaan sulkujen osalta.


Pitäisikö meidän olla huolissamme?

Suomessa ilmaston lämpeneminen on globaalia keskiarvoa nopeampaa. Muutos Suomessa on viime vuosina ollut 2 astetta. Yli 5-vuotisesta monivuotisesta merijäästä 90% on kadonnut 70-luvulta lähtien.


Maailman talousfoorumissa Davosissa ilmastotoimien epäonnistuminen, sään ääri-ilmiöt sekä luonnononnettomuudet listattiin globaalien riskien listalla todennäköisimmiksi ja yhteiskuntataloudellisesti vaikuttavimmiksi.


Suomalais-venäläinen rajavesistökomitea tutkii ja seuraa mm. Saimaan ja Vuoksen tulva- ja kuivuusriskejä, ja sitä mikä niiden vaikutus on liikennöintiin Saimaalla. Yhteistyötä kaivataan ja toimijoiden toivotaan tulevan mukaan keskusteluun. Rahtilaivojen hiilipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuljetettua tonnia kohden, kuin muiden liikennemuotojen. Vesiteillä ja niiden käytöllä on hyvä tulevaisuus.


Painovesilastien käsittely

IMO:n asettama painolastivesien käsittelyn yleissopimus astui voimaan 8.9.2017. Varustamo voi anoa vapautusta käsittelystä osoittamalla, ettei ole riskiä, että kyseisen varustamon laivat toisivat mukanaan alueelle haitallisia vieraslajeja. Vapautuksen saadakseen on varustamon laadittava laiva- ja reittikohtainen arviointi ja lajistokartoitus reitin molemmista satamista, minkä perusteella arvioidaan onko vapautus mahdollinen.


Saimaan liikennekausi

Leudon talven myötä tänä vuonna lähes ympärivuotinen liikennöinti ollut mahdollista. Tosin sulkujen korjaustöistä johtuen liikennekausi oli lyhyempi tänä vuonna ja se on näkynyt myös rahtimäärissä. Kanavakauden päättäjäisiä vietetään huomenna 30.1. ja viimeiset laivat menevät läpi. Tämän jälkeen alkaa noin parin kuukauden mittainen huoltotyötauko, jolloin suoritetaan sulkujen remontti- ja takuutöitä. Liikennekausi Saimaalla käynnistetään jälleen 31.3.


Jäänmurron vahvistamiseksi Saimaalla on Väylävirasto mukana irtokeulahankkeessa. Irtokeulan käyttöönotto on hieman viivästynyt ja tavoitteena on saada testiajot suoritettua heti liikennöintikauden alussa.


Aalto yliopistossa on INFUTURE hankkeen puitteissa kehitelty uuden tyyppistä rahtialusta sisävesiliikenteeseen ja huomioiden uudet Saimaan kanavan mitat, sulkujen pidennyksen jälkeen.


Maalämmön hyödyntäminen

Suomen kova ja kylmä kallioperä sisältää valtavasti lämpöä. Geologiset mittaukset ovat osoittaneet, että geologisesti Lappeenrannan seutu on erinomainen. Kivilaji alueella on poikkeuksellinen ja hyvin lämpöä johtava. Saimaan kanavan lämmittämistä maalämpöä hyödyntäen selvitetään.


Venäjän sisävesiliikenne kehittyy

Venäjällä panostetaan voimakkaasti sisävesiliikenteeseen ja sisävesiliikenteen alusten kehittämiseen ja uudistamiseen. Uudet alukset ovat monikäyttöisiä ja joki-meriliikenteeseen soveltuvia, joissa muotoilu ja energiatehokkuus ovat olennaista ja uusia teknologioita hyödynnetään; potkurit, ruuma, nosturitekniikka jne.


INFUTURE projektin puitteissa on tavoitteena hankkeen aikana toteuttaa testiajo Suomen sisävesiltä Venäjän sisävesille aluksella, joka kulkee jonkun muun kuin Venäjän lipun alla. Rahtiselvitykset sekä Suomen että venäjän puolella on saatu päätökseen. Kiinnostusta on sekä rahdinantajien että varustamoiden puolelta. Lupaprosessi ei ole helppo eikä yksinkertainen, mutta tärkeää on nyt viedä prosessi läpi ja toteuttaa pilotti.


Kanavavaltuutettujen katsaus


SUOMI

Suomen kanavavaltuutettu kansliapäälikkö Harri Purisianen liikenne- ja viestintäministeröistä totesi alustuksessaan, että Saimaan kanavien sulkujen pidennyksestä tehdyt selvitykset ovat valmiit. Vesitiet on ympäristön kannalta erinomainen vaihtoehto kuljetuksille. Saimaan kanava on tärkeä väylä, eikä muita kanavahankkeita ole työpöydällä. Sulkuportteja on korjattu ja työ jatkuu edelleen, jäänmurtokalustoa kehitetään ja siltoja ja muita infraan liittyviä asioita on kunnostettu.

Saimaan kanavien sulkujen pidennys on niin iso hanke, että se on huomioitu 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Asia on mainittu myös hallitusohjelmassa, mikä herättää toivoa, että asiaan myös paneudutaan ja se ratkaistaan pian.


Tapaamisessa Venäjän uuden kanavavaltuutetun Juri Aleksandrovits Tsetkovin, Venäjän Federaation varaliikenneministerin kanssa vahvistettiin Saimaan liikennemäärät sekä vuokrat. Tavaramäärät laskivat noin 19% edellisvuoteen verrattuna mikä johtunee osittain lyhyemmästä liikennöintikaudesta. Matkustajaliikenne taas kasvoi 15%. Dialogia toimijoiden ja varustamoiden kanssa kaivataan, että tiedetään mihin asioihin tulisi puuttua ja mitä kehitettävä, että rahtimäärät Saimaalla saadaan jälleen nousuun.


VENÄJÄ

Varaliikennemnisteri Juri Aleksandrovits Tsvetkov kävi puheenvuorossaan läpi Venäjän sisävesiliikenteen kehityssuunnitelmia. Ympäristöasiat ovat myös Venäjällä tärkeät ja vesiliikenne on taloudellisin ja ekologisin liikennemuoto. Tehtävänä on muiden liikennemuotojen ohella kehittää myös vesiliikenteen toimivuutta siten, että se mahdollistaa rahtien siirtämisen maanteiltä jokiliikenteeseen. Venäjän sisävesiliikenneverkko on laaja ja se on erottamaton osa koko maan liikennejärjestelmää. Vesiväylien kunto ja kattavuus vaikuttaa moneen toimialaan suorasti ja epäsuorasti; laivanrakennus, rahtiliikenne, matkailu ja ihmisten liikkuvuus yleensä. Vuonna 2019 Venäjän sisävesiväylillä kuljetettiin 105 MT, joista Europan puoleisella syvävesiväylästöllä 70 MT.


Venäjällä on 101 500 km sisävesiväyliä, joista 50 000 km syväys on riittävä. Yleisesti syväys on 4 metriä. Sisävesiväylillä on 741 erilaista vesiteknistä rakennetta ja sulkuja on 108. Venäjällä on 6-vuotinen hanke sisävesiliikenteen ja väylien kehittämiseen "Venäjän sisävesiväylät 2018-2024". Hankkeen budjetti on 283 MRD ruplaa. Hankkeen puitteissa tullaan varmistamaan riittävä syväys tärkeimmillä väylillä, kunnostamaan vesiteknisiä rakenteita sekä liikenteen ohjausjärjestelmiä. Myös laivanrakennukseen tullaan panostamaan. Tehtävänä on rakentaa 101 uutta alusta; avustavia aluksia sekä rahtialuksia. 22 työryhmää, joissa mukana vesipiirihallintojen, liike-elämän edustajia, käyttäjiä ja muita toimijoita, sekä heidän asiakkaitaan tekevät parhaillaan työtä selvittääksemme ne hankkeet, joista saamme matkustaja- ja rahtiliikenteen kannalta parhaimman kokonaistaloudellisen tuloksen. Nämä hankkeet valitaan toteutukseen.


Valtion budjetin lisäksi kehitystyöhön käytetään alueellisia budjettivaroja sekä liike-elämän, eli yksityisiä varoja. Laivanrakennuksessa hyödynnetään leasing rahoitusjärjestelmää.