Suomella ja suomalaisilla yrityksillä on suora reitti Euroopan sydämeen

Väylämerkit on hallussa!

Suomen Vesitiet ry:n opinto- ja tutustumismatka, jo perinteeksi

muodostunut ekskursio, oli myös tänä vuonna onnistunut kokonaisuus. Matkan keskeinen viesti oli selkeä ja yksiselitteinen: sisävesiliikennöinti on Euroopassa kasvava ja merkittävä vaihtoehto, kun lähitulevaisuuden logistisia ratkaisuja kehitetään ja niistä päätetään. Tänään tehtävien päätösten pitää kantaa pitkälle tulevaan. Suomalaisilla ei ole yhtään syytä ankkuroitua kotisatamiin. Väylät maailmalle ovat avoinna, meillä on tietoa ja taitoa. On aika hypätä lastattuun laivaan.


”Hyvä reissu. Oikein hyvä”, tuntuivat kaikki osalliset tuumivan, kun kertasivat tuntojaan Suomen Vesitiet ry:n Saksaan, Duisburgiin ja Ranskaan, Strasbourgiin suuntautuneen opintomatkan antia.


Lokakuun alussa järjestetty kolmen päivän retkiohjelma näytti ensi katsomalla niin tiiviiltä ja kiireiseltä, että ensikertalaista melkein hirvitti. Taitavasti suunniteltu aikataulu antoi kuitenkin palautumisaikaa: bussimatkat tutustumiskohteiden välillä soivat mahdollisuuden rentoutumiselle ja rennoille keskusteluille.


CCNR, Central Commission of the Navigation of the Rhine, "Reinin komissio", huolehtii sisävesiliikenteen järjestelyistä monen valtion alueella

”On osattava lobata, jotta tulee nähdyksi.”


Strasbourgissa majaansa pitävä CCNR on maailman vanhin olemassa oleva kansainvälinen järjestö. Sen toiminnan perustana on Reinin merenkulun yleissopimus, Mannheim-asiakirja, vuodelta 1868.


Vettä on 150 vuodessa virrannut, mutta kaikesta kehityksestä huolimatta eurooppalainen maisema ja topografia kaupungistumisesta ja teollistumisesta huolimatta on aika entisellään: CCNR on kansainvälinen instituutio, joka hallinnoi ja käsittelee kaikkia sisävesiliikennettä koskevia kysymyksiä, ja pyrkii edistämään Euroopan liikennepoliittista päätöksentekoa alla toimivien kansainvälisten järjestöjen ja myös sisävesiliikenteen alalla toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa. Työn oikeudellisena perustana on Reinin navigointia koskeva, tarkastettu yleissopimus.


Nimensä mukaisesti navigoinnin ja vesitieliikenteen keskuskomitean, "Reinin komission" toiminnan keskiössä on Reinin jokiliikenteen kehittäminen. Viime vuosina turvallisuuskysymykset ja ympäristöasiat ovat nousseet kansainvälisessä logistiikassa entistä merkittävimmiksi. Komission toimissa korostuu ja myös opintoretkeläisille järjestetyssä esittelytilaisuudessa tuli esiin sanan positiivisessa merkityksessä ja nykytermein kuvattuna lobbaus. Lobbaus on tärkeä taitoa, jos haluaa tulla nähdyksi ja huomioon otetuksi. Jokiliikenne ja vesitieliikennöinti on kautta aikain ollut Euroopassa merkittävä ja luonteva tapa kulkemiseen ja yhteyksien pitoon. Nyt, ympäristöasioiden noustua melkein määrääväksi tekijäksi julkisissa keskusteluissa, vesiteiden merkitys ympäristöystävällisenä, haitattomana, turvallisena ja monelta osin liki päästöttömäksi tulkittavana vaihtoehtona on entisestään korostunut.


CCRN:n Secretary general, Mr Bruno Georges, korosti puheenvuorossaan ranskalaisen tyylikkäästi ja pieteetillä yhteistyötä, jota jokivarren asukit ovat tehneet ja kehittäneet. Yleissopimuksen tulkinta ja täytäntöönpano on mahdollistanut Reinin navigointia koskevan sääntelyjärjestelmän laatimisen. Wienin kongressin ja Mannheim-yleissopimuksen tunnustamat periaatteet edellyttävät, että Reinin alueella, sen kaikissa osissa, sovelletaan yhtenäisiä määräyksiä. Poikkeuksena ovat Itämeren alueen tietyt vesiväylät, jotka erityispiirteidensä takia vaativat navigointiin liittyviä viranomaismääräyksiä.


Jotta varmistetaan, että näitä säännöksiä päivitetään jatkuvasti ja että eri rannikkovaltioiden politiikkaa koordinoidaan, komission puitteissa on perustettu yhteinen hallinto. Lainsäädäntövaltuus takaa yhdenmukaistetut ja yhtenäiset tekniset ja oikeudelliset vaatimukset navigoinnille ja siihen suoraan liittyville toimille. Näitä periaatteita ja niistä johdettuja erityistoimenpiteitä, joita pidettiin pitkään ainutlaatuisina ja edelläkävijöinä, on tarkoitus soveltaa koko Euroopan sisävesiliikennejärjestelmään.


Suomi kelluu Euroopan laidalla

”Venäjäsuhteet ja hyvä naapuruus ovat valttikortteja.”


Bruno Georgesin mukaan komission toimintamalli, pääperiaatteet, tulkinta ja tavoitteet ovat ajantasaiset. ”Ei ole mitään uutta siinä, että noudatetaan 150 vuotta sitten tehtyjä sopimuksia”. Suomi ei ole riittävän aktiivisesti mukana Euroopan laajuisen sisävesiliikennöinnin kehitystyössä. Ei riitä, että Suomi on ESPOssa (the European Sea Port Organisation) mukana. On oltava mukana myös Euroopan sisävesisatamien toimintojen kehitys- ja yhteistyötä koordinoivissa järjestöissä ja instituutioissa. Mitä väylien ylläpitoon tulee, Bruno Georgesin puhe vahvisti usein turhaan vaietun totuuden: olemme Euroopan laidalla ikään kuin osa ulkomaista, jääkausinemme vähän erikoista foorumia.


Ranskalaisten isäntien kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esiin vanha totuus, ettei Suomesta puhuta eikä sitä kansainvälisillä vesillä oikein edes mainita, ilman kysymystä Venäjästä. Kansainvälisen, myös Eurooppaa vaivaavan, poliittisen tilanteen jonkin asteinen jännittyneisyys näyttää luovan vahvoja mielikuvia, jotka heijastuvat yksittäisille tuotantoaloille, toimintasektoreille ja sitä kautta myös ihmisten ajatteluun.


Vesitiet ry raivaa myötävirtaista väylää Eurooppaan

”Suomalaiset ovat tervetulleita.”


Opintomatkaan osallistujat totesivat kaiketi aika yksimielisesti, että Suomen erityisasemaa Venäjän naapurina ja valtioiden välisiä hyviä suhteita pitäisi myös vesitieliikenteen sektorilla korostaa. Keskusteluissa korostui Suomen Vesitiet ry:n tärkeä rooli: yhdistyksen jäsenten osaamisen ja verkostojen kautta syntyy vaikuttamismahdollisuuksia, joiden avulla yhteistyö kehittyy ja ovet Euroopan vesiliikenteen sisäpiireihin saadaan apposen auki. ”Yhtään tilaisuutta ei pidä jättää käyttämättä.”


Tieto, että Ruotsi on, kuinka ollakaan, Suomea huomattavasti enemmän näkyvillä komissiossa, ei yllättänyt ketään. Ruotsalaiset osaavat lobbauksen, vaikka heillä on Suomea paljon suppeampi sisävesiverkosto.


Vesitiet ry:n Matti Pajula ja Pekka Koskinen muistuttivat, että myös Viron kanssa tehtävää yhteistyötä kannattaa korostaa. ”Korostamalla naapureiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja osin yhteistä vesiverkostoa Suomi saa nykyistä enemmän näkyvyyttä ja sijaa myös Euroopan laajuisesti. Se, että maa sijaitsee Euroopan ulkolaidalla, ei anna aihetta tai syytä piilottelulle, eikä toisaalta vapauta ketään vastuusta. On aika toimia.”

Tilaisuuden päätteeksi Bruno Georges, toivotti Suomen ja suomalaiset alan toimijat entistä näkyvämmin tervetulleiksi mukaan eurooppalaiseen vesitieliikennöintiä koskevaan päätöksen tekoon.



Kirjoittanut: Hannele Koskinen, Sperone

Kuvat: Hannele Koskinen, Sperone


Opintomatka 2019, osa 1