Päästökauppa tulee ja siihen on syytä valmistautua


Suomen Laivameklarit ry ja Suomen Vesitiet ry järjestivät yhteistyössä jäsenilleen ajankohtaiswebinaarin 7.10.2021 aiheesta "Päästövähennykset - faktat pöytään". Tilaisuus sai todella hyvän vastaanoton ja osallistujia oli paikalla yli 70.


Tavoitteeksi on asetettu liikenteen päästöjen puolitus vuoteen 2030 mennessä. Tämä ei ole helppo ja vaatii toimenpiteitä kaikilta osapuolilta kansallisesti ja kansainvälisesti.


Suomessa on tehty vesiliikenteen päästöjen vähentämistä koskeva valtioneuvoston periaatepäätös, joka sisältää mm. seuraavanlaisia toimenpiteitä: maasähkön käytön mahdollistaminen suurimmissa satamissa vuoteen 2030 mennessä, alusten biopolttoaineet pysyvät verottomina, vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkostoa tehostetaan, terminaaliliikenteen tulee olla päästötöntä 2050, Saimaalle liikkuva kaasun tankkauspiste viimeistään 2030 jne. EU on sitoutunut vähentämään päästöjään vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta sekä saavuttamaan ilmastoneutraaliuden EU-tasolla vuoteen 2050 mennessä ja IMOn asettama tavoite on merenkulun päästöjen puolittaminen vuoteen 2050 mennessä.


Lyhyesti katsauksista


Päivi Wood, Keskuskauppakamarista kertoi vesiliikennettä koskevista uudistuksista EU-tasolla, joita ovat Green Deal, Kestävän ja älykkään liikkumisen strategia ja Fit for 55.


Vesiliikenteen osalta tavoitetila on, että vuoteen 2030 mennessä meillä olisi markkinoilla päästöttömiä aluksia. Fit for 55 paketissa ehdotetaan, että meriliikenteen polttoaineiden verovapaus poistuu EU:n sisäisessä liikenteessä, ja meriliikennettä ehdotetaan sisällytettäväksi EU:n olemassa olevaan nykyiseen päästökauppaan. Energiatehokkuuden ja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelun tehostaminen IMOssa, missä Suomi muiden maiden kanssa on edistämässä näitä asioita. 2022 ja -23 on tulossa vielä laivojen kierrätystä koskeva direktiivi sekä ship source pollutions directive.


Rahtiliikenteen viherryttäminen on temaattinen kokonaisuus. Sisävesliikennettä koskee erityisesti NAIADES III sääntely. Tällä hetkellä EU:n rahtiliikenteestä kulkee maanteitse noin 75% ja tahtotila on, että rahtia pitää saada raiteille sekä sisävesille ja lähimerenkulkuun. Tavoitteena on, että sisävesi- ja lähimerenkulun liikenteen osuutta pystyttäisiin lisäämään 25% vuoteen 2030 mennessä ja vuoteen 2050 määrä olisi puolet ja vertailu vuosi on 2015. Tämä on hyvä tietää, sillä se tulee varmasti vaikuttamaan kaikkiin muihinkin liikennejärjestelmiin. 2018 IMOssa hyväksyttiin alustava strategia meriliikenteen kasvihuonepäästöjen vähentämisestä. EU Komissiossa on esitetty, että asia etenee liian hitaasti IMO:ssa, ja siksi EU:n komission on ehdottanut nykyisen päästökaupan laajentamista merenkulkuun.


Jatkossa esiin tulee voimakkaasti älyn tuominen sisävesikuljetuksiin sekä sisävesiliikenne osana multimodaaleja kuljetusketjuja. European Mobility Test Beds, jossa kerätään eri toimijat yhteen tavoitteena luoda puitteet testata uusia teknologioita ja ratkaisuja. Tässä Suomella voisi olla paljonkin annettavaa.


Kukaan ei osaa arvioida vielä sitä, mikä tulee olemaan kaikkien näiden aloitteiden ja strategioiden yhteisvaikutus. On tärkeää, että meille muodostuu käsitys siitä, mitä tämä tulee maksamaan, mitkä ovat ne päästövähennykset. Meidän tulisi olla aktiivisia ja tehdä rakentavia ehdotuksia, mikäli emme ole tyytyväisiä säädöksiin, joita esitetään.


Tiina Haapasalo, Elinkeinoelämän keskusliitosta keskittyi erityisesti Fit for 55 -paketin sisältöön, jonka tavoitteenahan on siis meriliikenteen päästöjen vähentäminen 55% vuoteen 2030 mennessä ja Euroopan hiilineutraalius vuoteen 2050 vuoteen mennessä. EU:n päästökauppaesitys kattaa yli 5000 Gt aluksilla tehtyjen EU:n sisäisten merimatkojen päästöt sekä puolet kolmansiin maihin tehtyjen matkojen päästöistä. Osa tuloista käytettäisiin ilmeisesti EU:n käyttöön ja kehittämistoimiin ja osa ilmastotoimiin. Jäävahvisteisista aluksista tai muista erityisolosuhteista ei direktiivi esityksessä ole vielä mitään mainitaan. Tämä olisi osa yleistä päästökauppaa, mikä merkitsee sitä, että päästöoikeuden hinta on sama kuin teollisilla toimialoilla ja energian tuotannossa.


Talvimerenkulun osalta Suomi on tehnyt ehdotuksen, joka tasoittaisi 5% taakan huomioimisen vuositasolla. Komissiossa asia on noteerattu, mutta tarvitsemme tähän vielä muita maita mukaan. Päästökaupasta teetetyn selvityksen mukaan erityisesti vientialojen hintakilpailukyky heikkenee ja kuluttajien ostovoima laskee sekä suomalaisten yritysten suhteellinen kilpailukyky heikkenee muita maita enemmän, koska merimatka on pidempi. Kustannusvaikutuksia pyritään lieventämään EU:n tasolla mm. huomioimalla talvimerenkulku, päästökauppojen porrastaminen, tulojen kanavoiminen alan kehittämiseen ja kansallisesti esim. poistamalla väylämaksut ja jäänmurtokapasiteetin vahvistaminen.


Direktiivien kansallinen toimeenpano vie yleensä 12-18 kk, joten lainsäädäntö tulisi voimaan mahdollisesti vuoden 2025 alussa, ja sen jälkeen on 5 vuotta aikaa laittaa asiat kuntoon. Yrityksille tämä merkitsee mittavia investointihaasteita. Yhdysvalloissa valmistellaan ja myös Kiinassa käydään keskustelua vastaavanlaista meriliikenteen päästökaupasta kuin EU:ssa.


Tomi Solakivi, Turun Yliopisto pohti esityksessään, millä laivat liikkuvat tulevaisuudessa? – Taloudellisia ja teknisiä huomioita meriliikenteen vaihtoehtoisista polttoaineista. IMO on asettanut 2050 –tavoitteen ja ICS:n ulostulo (5.10) merenkulun saattamisesta hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Globaalit ehdotukset ovat ne, joilla näihin asioihin pystytään parhaiten vaikuttamaan. On selvää, että uusiutuvien ja vaihtoehtoisten polttoaineiden osalta haetaan aktiivisesti ratkaisuja, mutta edelleen on paljon teknisiä haasteita. On tarkasteltu biopolttoaineita, sähkön ja akkuteknologioiden käyttöä sekä vedyn ja ammoniakin käyttömahdollisuuksia. IEA:n arvio vuodelta 2020 merenkulun tulevaisuuden käyttövoimaratkaisuista on että 2030 biopolttoaineet on eniten käytetty, 2050 biopolttoaineet sekä ammoniakki ja vuonna 2070 ammoniakki ja vety. Tämä jää meille nähtäväksi.


Alina Koskela, Metsäteolliuus ry korosti puheenvuorossaan Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn säilyttämisen tärkeyttä, mikä tahansa paketti voimaan tuleekaan. Yritysten toiminnan kannalta on olennaista, että toiminnan ennakoitavuus ja investointivarmuus säilyvät . Tämä on metsäteollisuuden osalta erittäin keskeistä. Metsäteollisuuden tuotteiden kokonaismarkkinan arvioidaan kasvavan globaalisti 1,8%/v, mikä vastaa 175 mrd. euroa vuosina 2019-2035. Metsäteollisuuden investoinnit ovat Suomessa edelleen merkittävät.


Risto-Juhani Kariranta, Neste kertoi yrityksen valmistautumisesta päästökauppaan, jonka kustannusvaikutus tulee olemaan mittava. Neste hakee ratkaisuja aktiivisesti, kartoitetaan vaihtoehtoja sekä jakeluverkostomahdollisuuksia. Hän totesi, että on syytä valmistua meriliikenteen huomattavaan kustannusten nousuun ennemmin tai myöhemmin riippumatta siitä, mitä Fit for 55 -ehdotukselle tapahtuu

FuelEU Maritime, kuten nyt ehdotetaan, myötä loppuu perinteisten fossiilisten polttoaineiden käytön jo vuonna 2025. Vaihtoehtoisten polttoaineiden hinnat nousevat rajusti, ennen kuin e-polttoaineiden tuotantoa lisätään kunnolla. Vastuu hiili-intensiteetin laskemisesta ja raportoinnista alusten ja varustajien harteille on myös erikoinen ratkaisu muihin kuljetusmuotoihin verrattuna. Tämän hetkinen ehdotus 5000 GT:n aluskokorajoituksesta ehdotuksessa, jättää mahdollisuuden "optimointiin" pienemmillä aluksilla. Mielenkiintoista on miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan, mutta varautuminen kannattaa aloittaa.


Keskustelu tilaisuudessa oli vilkasta ja tuntui kyllä siltä, että vielä jäi paljon asioita, joihin tullaan palaamaan.


Kiitos puhujavieraillemme antoisista katsauksista.


> AINEISTOT jäsenille (vaatii salasanan)


Yhteenveto: Heli Koukkula-Teixeira, Suomen Vesitiet