Menestyksen avain on kansainvälistyminen ja yhteinen tahtotila

”ON OSATTAVA AJATELLA ISOMMIN”


Vesiväyläpäivän aikana todettua: "Väylämerkit ovat oikeissa paikoissa ja strategiassa ei ole tarvetta suuriin suunnan muutoksiin. Suomen vahvuus on viranomaispuoli: kunta- ja yritysmaailma kykenevät yhteistyöhön.”


Väyläviraston huhtikuun alussa järjestämä Vesiväyläpäivä houkutteli Helsinkiin toista sataa alan asiantuntijaa ja toimijaa. Pääjohtaja Kari Wihlman nosti seminaarin avauspuheen kärjeksi liikennealan neljän vuoden (2018-2022) mittaisen kansallisen kasvuohjelman, jota kuvasi kartaksi ja ohjaavaksi ajatukseksi lähitulevaisuuteen luotaavissa suunnitelmissa. Pelkällä byrokratialla ja lainsäädännöllä ei kuitenkaan pärjätä. ”Kasvun ja uudistumisen perustana on yhteinen tahtotila”, Wihlman sanoi.

Tavoitteisiin pääseminen vaatii rohkeita ratkaisuja

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan uudistus vuoden alussa jakoi toimintoja: liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Viestintävirasto sekä osa Liikennevirastosta yhdistettiin Liikenne- ja viestintävirastoksi (Traficom). Liikennevirasto jatkaa toimintaansa Väylävirastona. Wihlmanin mukaan väylävirasto, uudelta nimeltään lyhyesti ja ytimekkäästi Väylä, on tilaajaorganisaatio, joka keskittyy tie-, rata- ja meriliikenteen väyläverkkojen suunnitteluun, kehittämiseen ja kunnossapitoon. ”Meillä on myös operatiivinen vastuu liikennejärjestelmätavoitteiden toimeenpanosta”, hän sanoi, mutta korosti kokonaisuutta. ”Hyvinvoinnin ja kestävän kasvun taustalla ovat toimivat verkot, moitteettomat palvelut ja mutkaton tietojen kulku.”

Merkittävimmäksi kaikilla foorumeilla nousevat ympäristö- ja ilmasto-asiat; Wihlmanin mukaan niihin ja päästötavoitteisiin liittyvät yksityiskohdat ovat keskiössä myös ministeriössä. ”Ei ole olemassa mitään yksittäistä ratkaisua. Tavoitteisiin pääseminen vaatii rohkeita ratkaisuja, mutta myös oikein kohdennettua rahoitusta”, hän sanoi ja vaati yleisesti ottaen kaikilta osapuolilta isompaa ajattelua. ”Ei riitä, että mietimme asioita reunoilta keskelle.”

Liikennejärjestelmien suunnittelua on Wihlmanin mukaan vaivannut pitkäjänteisyyden puute. Hän muistutti, että erityisesti meriliikenne on globaalia toimintaa, mikä luo omat erityispiirteensä ja haasteita myös liikenne- ja viestintäpoliittisen ohjelman laadintaan. Liikenteen päästöjä ei Wihlmanin mielestä pidä vähentää liikkumista estävillä tai hankaloittavilla ratkaisuilla. ”On löydettävä keinot, millä mahdollistetaan liikenteen kasvu kestävällä tavalla”, hän sanoi.

Wihlman piti vallitsevaa tilannetta hankalana, mutta totesi, että väylästrategiassa ei ole tarvetta suuriin suunnan muutoksiin. ”Suomen vahvuus on viranomaispuoli; kunta- ja yritysmaailma kykenevät yhteistyöhön”, hän sanoi ja totesi menestyksen avaimen olevan kaikkien ulottuville yltävässä kansainvälistymisessä. ”Tulevaisuuden visio lähtee Suomen kilpailukyvystä, avoimista yhteyksistä, ja taidosta kuunnella asiakasta.”


Teksti ja kuvat: Hannele Koskinen, Sperone, hannele@sperone.fi