​​

​Vesitiepäivänä saamme kuulla alan asiantuntijoilta, mitä Suomen on rannikkovesiliikenne ja lähimerenkulku on tänään ja miltä tulevaisuus näyttää toimintaympäristön muutoksissa. Toisena teemana käsittelemme vesiliikennettä joukkoliikennemuotona ja vesiturismia liiketoimintamahdollisuutena.

 

Johdantoa teemoihin

​

EU pyrkii lisäämään sisävesi- ja rannikkoliikennettä osana kestävän liikenteen tavoitteita, mutta kotimaan vesiliikenteen kuljetusmäärät ovat viime vuosina kehittyneet tavoitteisiin nähden päinvastaiseen suuntaan lukuun ottamatta pientä kasvua raakapuun uitossa.

 

Vesikuljetuksiin uutta kuljetuspotentiaalia saattaa syntyä nykyisen ulkomaankaupan ja teollisen toiminnan lisäksi esimerkiksi puhtaan siirtymän hankkeista, potentiaalisista uusista kaivoshankkeista, joita EU:n omavaraisuuden lisääminen kriittisistä mineraaleista edellyttää sekä muista mahdollisista uusista teollisuuden investoinneista

 

Merikuljetuksen ja niihin kytkeytyvät logistiikkapalvelut ovat edelleen Suomen ulkomaankaupan perusta. Vuonna 2023 merikuljetusten osuus kuljetetuista tonneista ulkomaankaupan osuus oli 95 %.  Merikuljetusten määrän kehitys on pitkällä aikajänteellä seurannut melko hyvin bruttokansantuotteen kehitystä. Viime vuosikymmenen aikana Suomen talous ei ole merkittävästi kasvanut, minkä takia myös merikuljetusten määrä on pysynyt melko vakaana

 

Kotimaan vesiliikenne jakautuu sisävesi ja rannikkoliikenteeseen. Sisävesiliikenteen merkittäviä alueita ovat Saimaa, Päijänteen ja Vuoksen vesistöt ja kuljetukset tapahtuvat pääosin kesäkuukausina.

 

Kotimaan vesikuljetukset tapahtuivat pääosin rannikolla, jotka ovat vähentynee viime vuosina. Kotimaan vesiliikennetilasto kuvaa tavaroiden ja matkustajien aluskuljetuksia, joiden sekä lähtö- että määräpaikka ovat Suomessa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kotimaan vesiliikenteessä kuljetusten kokonaismäärä oli vuoden 2024 marraskuussa yhteensä 0,3 miljoonaa tonnia. Ne vähenivät vuoden 2023 marraskuuhun verrattuna 54 %. Marraskuussa 2024 kotimaan vesikuljetukset tapahtuivat pääosin rannikolla.

Lähde: Traficom

 

Suomella on Väyläviraston ylläpitämiä rannikkoväyliä 8300 km ja sisävesiväyliä 8000 km ja kauppamerenkulun väyliä 4000 km. Ja talvisatamia ja muita satamia 28 + 2 kpl. ´

Lähde Väylävirasto.

​

​

​

 

​

​11.30      Ilmoittautuminen

​

12.00– 13.00  Lounas

​

13.00    Seminaarin avaus 

​

              Seminaarin avaus ja puheenjohtajan tervetulosanat

              Staffan, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Vesitiet ry.

​

                  Key note 

               

​

​​​

13.30    Seminaarin 1. Osa:Vesiliikenteen kehitystarpeet, Liikenne 12  kehitysnäkymät

                              

              Liikenne -12 suunnitelma vuosille 2025-2036 päivityksen tilanne 

              Kaisa Kuukasjärvi, liikenneneuvos, Liikenne- ja viestintäministeriö

​

              Saimaan sisävesiliikenteen kehityssuunnitelmat, metsäteollisuuden kuljetukset   

              Esa Korhonen, toimitusjohtaja, Perkaus Oy ja uittopäällikkö, Järvi-Suomen Uittoyhdistys ry   

​

              Paneeli

              Tero Sikiö, yksikönpäällikkö, Sisävesiväyläyksikkö, Väylävirasto 

              Antti Makkonen, toimitusjohtaja, Mopro Oy

​

                 Kysymyksiä ja vastauksia, keskustelua

 

15.00 – 15.30  Kahvitauko

 

15.30    Seminaarin 2. Osa: Energiatuotannot merellä  

​

                  Päättäjän näkökulma

              Matias Marttinen, kansanedustaja (Kok), Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, Eduskunta

               

               Merituulipuistot merellä sekä niiden vaikutus kauppamerenkulkuun

              Jarkko Toivola, vesiliikennejohtaja, Väylävirasto  

​

              Tuulipuistoalukset

              Juha Granqvist, toimitusjohtaja, Uudenkaupungin Työvene Oy

           

              Paneeli

               Olli Takalammi, Offshore Development Project Manager, OX2 Finland

              Lauri Kuuliala, asiantuntija, Merenkulkuyksikkö, Väylävirasto

              Pekka Pokela, johtaja, Gaia Consulting Oy ja työelämäprofessori, Aalto-yliopisto

             

​

                 Kysymyksiä ja vastauksia, keskustelua

 

​

17.30      Yhteenveto ja seminaarin päätös

               Staffan Herlin, hallituksen varapuheenjohtaja, Suomen Vesitiet ry.  

​

                     

n. 18.00  Buffet-illallinen seminaariin osallistujille

​

Kaikki oikeudet ohjelmamuutoksiin pidätetään.