​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​​​​​​​

​

Kuva Ingvar Lorensson: Donsö- saarelta Suomen Vesitiet ry:n opintomatkalaiset

 

SUOMEN VESITIET RY OPINTOMATKAKOOSTE

Tänä syksynä Suomen Vesiteiden opintomatkan kohteena on Göteborg seutu. Tutustuimme Suomelle merkityksellisiin logistiikan toimijoihin kuten Göteborgin Satamaan. Opintomatkalla osallistui 17 henkeä koostuen alan toimijoista ja yhteistyökumppaneista.

Ensimmäisenä kohteenamme oli Donsön-saarella sijaitseva varustamo Donsötank, jonne menimme vesitse yhteysaluksella. Saarella on monta yhteistyötä tekevää pienvarustamoa.

 

Västtrafik hoitaa liikenneyhteydet sinne vesibussilla Göteborgista. Matka kesti noin puoli tuntia. Vesibussiliikenne oli tiuhaa ja kattavaa, joka mahdollistaa liiketoiminnat ja elämän saaristossa. Alueen meri ei enää jäädy juuri koskaan. Saarilla liikenne toimi polkupyörillä ja sähköautoilla tyyppiä golf-auto. 

Tutustumme Donsötank-innovatiivinen varustamoon, jonka tähtäimessä ovat kestävä merenkulku, korkea laatu ja ympäristöturvallisuus. Donsötank on perheyritys, kuten moni muukin varustamo saarella.

Kolmannen polven laivanvarustaja, toimitusjohtaja Ingvar Lorensson esitteli meille tankkilaivastoaan, kemikaali- ja öljytankkereita. Uusimissa tankkerit kulkevat dieselillä tai LNG tai LBG varavoimanaa akut.

Yrityksessä satsataan laatuun, turvallisuuteen ja ympäristön suojeluun. Ilmaishenki ensin, sitten alus.

He ovat tilanneet Kiinasta kolme uutta tankkeria, jotka luovutetaan heille ensi ja seuraavina vuosina.

Donsössä pidetään joka vuosi syyskuussa Donsö Shipping Meet -päivät, jossa keskustellaan ajankohtaisista alan aiheista.

 

Göteborgin satamakierros tehtiin hydridialuksella

Toisen päivän kohteena oli Göteborgin satama. Satamaan tutustuimme mereltä käsin satamaan sähköistetyllä aluksella. Alus oli konvertoitu muutama vuosi sitten. Samalla rahalla olisi saanut uuden. Esittelijänä toimi yhteiskuntasuhteiden johtaja Jens Larsson. 

 

Kuva: Lähdössä satamakierrokselle Göteborgin sataman aluksella ja kuulemassa sataman aluksen turvallisuusjärjestelyjä

Göteborgin satama on pohjoismaiden suurin satama.  Yli puolet Ruotsin konttiliikenteestä kulkee Göteborgin kautta ja kolmannes Ruotsin koko ulkomaankaupasta.

Göteborgin sataman merkitys on suuri myös muulle Pohjolalle ja Suomelle. Göteborgin sataman merkitys Suomelle korostuisi myös esimerkiksi tilanteessa, jossa Itämerelle ei jostakin syystä pääsisi Tanskan salmien läpi. Tällöin tavarakuljetukset tulisi kuljettaa Suomeen vaihtoehtoisia reittejä, esimerkiksi Ruotsin länsirannikon ja Norjan satamien kautta. Ruotsin ratatieverkko on kehittynyt ja se yhdistää koko Ruotsin itärannikon länsirannikon satamiin. Samalla todettiin, että rautatieverkko tarvitsee uusimista ja laajentumista. Teollisuuden aloista metsäteollisuus on suurin asiakas satamalle.

Göteborgin sataman merkitys näkyy myös Ruotsin puolustuspäätöksissä. Turvallisuutta ja puolustuksellisuutta on lisätty. Göteborgin satamalla on strateginen merkitys koko Skandinavialle.

 

Kuva: Göteborgin sataman jalostamoja

Satama on jaettu osiin, merenpuolella ovat roro-terminaali, energiaterminaalit ja jalostamot sekä kaksi matkustajaterminaalia, toinen Stena Linen Tanskaan ja toinen Saksaan suuntaaville matkustajille. Terminaalien takana ovat logistiikka-alueet ja autoklusteri. Alue kasvaa koko ajan. Syväväylä mahdollistaa pääsyn valtamerialuksilla maailmalle. Energiatarjonta on laaja, mm. biokaasu, methanoli ja kohta myös ammoniakki, joka on sijoitettu erilleen muusta toiminnasta sen vaarallisuuden vuoksi.

Satama laajentaa matkustaja alusalusterminaalin vanhalle telakka-alueelle, josta pitää ruopata saastunut maa-aines pois. Aines käsitellään ja kierrätetään betonissa uudessa terminaalissa. Kaksi nykyistä matkustajaterminaalia lähempää keskustaa yhdistetään tänne, johon on parempi yhteys autoille. Risteilyaluksia kävi Göteborgissa noin 100, kun keskimäärä on ollut 65 kpl.

Satama-alueelle investoidaan uusiutuvien energioiden aluetta, akkutehdasta ja tuulivoimatehdasta.

 

Kuva: Merivoimat ovat läsnä satamassa, yhteisiä harjoituksia järjestetään säännöllisesti

Satamien turvallisuutta on kehitetty 911 jälkeen paljon. Nyt alueella on 3 m korkeat aidat, 1000 valvontakameraa piilotettuna ja 80 aseistettua turvallisuushenkilöä. Vahvaa yhteistyötä tehdään puolustusvoimien, merivoimien, rajavartiolaitoksen ja tullin kanssa. Ruotsissa pidetään tärkeänä, että teollisuus pysyy toiminnassa, vaikka olisi millainen kriisi tahansa. Kaikkiin turvallisuusuhkiin on varauduttu: salakuljetukseen, kyberturvallisuusteen, terrorismiin ja sotaan. NATOn kanssa tehdään yhteistyötä. 

Pullonkauloina satamassa pidettiin ratayhteyttä Tukholmaan ja etelä-pohjoinen ratayhteyden riittämättömyyttä, sekä epätietoisuutta siitä, mitkä ovat tulevaisuuden polttoaineita.

 

 

 

 

Kuva: Jens Larsson ja Jukka Hasu nousemassa esittelyaluksesta

WALLENIUS SOL

Tapasimme torstai-iltapäivällä Wallenius Solin edustajat, kaupallisen johtajan Jonas Wålinin ja HR- ja ympäristöpäällikön Rebecca Tagaeusen hotellimme neuvotteluhuoneessa.

WALLENIUS SOL on uusi varustamo, joka kuljettaa metsätaloustuotteita ja muita tavaroita Pohjois-Suomen ja Ruotsin, Itämeren ja Pohjanmeren kattavassa verkostossa. Perustajina toimivat varustamot Wallenius ja ruotsalainen Orient Line, SOL. Se on investointi, jolla vahvistetaan infrastruktuuria Suomen ja Ruotsin teollisuuden tarpeisiin.

Wallenius Sol on varustamo, jonka tähtäimessä on kestävä tulevaisuus Se liikennöi säännöllisesti useiden satamien välillä Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa, Saksassa, Benelux-alueella ja yhdistyneessä kuningaskunnassa

 

.

Kuva: Jonas Wålin ja Rebecca Tagaeusen esittelivät Wallenius Solia hotellimme neuvotteluhuoneessa

Ruotsin lippu oli Wallenius Solille tärkeä asia.

Wallenius Sol satsaa uusiin aluksiin ja ympäristövaatimuksiin sopeutuen. Heille tulevaisuuden polttoaine on luultavasti metanoli. Ammoniakkia he pitivät liian vaarallisena ja rahdilta tilaa vievänä.  

Wallenius Solin alukset ovat Ruotsin lipun alla, vaikkakin sitä pidetään kalliimpana, kun esimerkiksi Tanskan lipun alla seilaamista. Kriisitilanteessa olisi tärkeää, että kauppalaivasto olisi oman maan lipun alla ja sillä saattaa olla myös merkitystä kansalliseen turvallisuuteen. Itse kauppalaivallekin on tärkeää, että Ruotsin puolustusvoimat voivat suojella niitä. 

WS vastaa uusiutuvien polttoaineiden kasvavaan kysyntään sitoutumalla tarjoamaan nesteytettyä biokaasua polttoainevaihtoehtona. Asiakas hyötyy tästä ISCC-sertifioidusta tuotteesta, joka täyttää kestävyys ja jäljitettävyysstandardit, mikä auttaa heitä pienentämään hiilijalanjälkeä ja alentamaan päästökauppajärjestelmän kustannuksia.

 

Ruotsin puolustusvoimat korostaa yhteistyötä

Tapasimme myös Ruotsin puolustusvoimien edustajan, joka valaisi meille logistiikan ja yhteistyön merkitystä vallitsevassa maailmantilanteessa.

Eversti Fredrik Herlitz korosti Göteborgin merkitystä logistiikan hubina ja kertoi mm. millaisia pullokauloja merikuljetuksissa maailmalla voi olla. Hän piti erittäin tärkeänä, että kaikki tahot myös yksityishenkilöt huolehtivat turvallisuudesta. Ruotsissa varautumiseen opetellaan nyt.

Hän arvosti eri osapuolien jatkuvaa yhteistyötä ja piti sitä kriittisenä tässä ajassa.

 

Trollhättan ja kanavan sulut

Opintomatkan kolmantena päivänä nousimme linja-autoon ja kuljimme Götä-joen viertä Trollhättaniin, jossa tutustuimme Trollhättanin kanavan uusien sulkujen hankkeeseen.

Hanketta meille esitteli projektipäällikkö Johan Erikson, Sjöfartverket

Liekö hän sukua kanavahankkeen alkuperäiselle suunnittelijalle, Pekka Koskisen mukaan Nils Ericsson nimittäin johti Göta Kanavan ja Trollhättanin sulkujen rakentamista vuosina 1818–1830. Kun tuo urakka oli valmis, hän siirtyi Saimaan Kanavan päärakentajaksi. Hän toimi Saimaan Kanavan rakentamisen pomona vuosina 1847–1854. Saimaan kanavan lähellä, Nuijamaalla, lähellä valtakunnan rajaa Venäjän puolella on Nils Ericssonin muistokivi, jota suomalaiset ovat yrittäneet siirtää Suomen puolelle. Naapuri halusi pitää muistokiven omalla puolella ja siellä se on vieläkin. Ruotsista tuli useita kanavan rakentajia Saimaan kanavalle.

Trollhättan sijaitsee 75 km Göteborgista. Götan kanava (ruots. Göta kanal) on kanava Ruotsissa. Pohjanmeren Itämereen yhdistävä 614 kilometriä pitkä vesiväylä kulkee Ruotsin poikki. Reitti nousee Pohjanmerestä Göta-jokea Vänerniin, josta se kulkee kanavassa läpi Vätterniin ja edelleen Itämereen.

Vänern -järven vesikuljetusten tulevaisuuden turvaamiseksi Ruotsin liikennevirasto suunnittelee yhteistyössä Ruotsin merenkulkulaitoksen kanssa uusien sulkujen rakentamista Trollhätten kanavaan, Lilla Edetiin, Trollhättaniin ja Vänersborgiin. Hankkeen budjetti on 6,1 miljardia kruunua vuoden 2021 hintatason mukaan.

Nykyiset sulut ovat käyttöikänsä lopussa 2030 mennessä. Uudet sulut tulevat tämän päivän tarpeisiin ja luovat edellytykset tavaroiden kuljettamiselle vesitse tulevaisuudessakin. Näin kevennetään rautateiden taakkaa ja vähentää kumipyöräkuljetuksia.

Hanke on Ruotsin liikennehallinnon ja Ruotsin merenkulkulaitoksen yhteistyöhanke. Ruotsin Liikennevirasto on tilaaja ja vastaa uusien sulkujen rakentamisesta, Merenkulkulaitos on sulkujen infrastruktuurin haltija ja valtion ylläpitäjä. Uusimishankkeessa he yhdessä käyttävät toisensa taitoja.; Ruotsin Liikenneviraston tapa toteuttaa ja rakentaa infrastruktuurihankkeita sekä Merenkulkulaitoksen merenkulkualan asiantuntemus.

 Hanke etenee osaprojektein.

— Yhdessä Trollhättanin kaupungin ja Vattenfallin kanssa voimme yhdessä luoda tulevaisuuden ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä liike-elämää että yhteiskuntaa paikallisesti. Pohjoisen uusien sulkujen myötä näemme, että meneillään olevaan laivaliikenteeseen ja liike-elämään yleensä vaikuttavat riskit pienenevät merkittävästi, koska valittu käytävä on erillään nykyisistä sulkuista, sanoo Ruotsin merenkulkulaitoksen projektipäällikkö Johan Eriksson.

Nykyisten sulkujen rakenteet tulevat elinkaarensa päähän 2030 alussa, ja rakentamalla uudet sulut eri paikkaan, voidaan keskeytyksettä käyttää kanavan olemassa olevia sulkuja ja mahdollistaa rahti- ja huviveneliikenteen siinä.

 

Kuva: Irtolasti alus saapumassa sululle.

 

Koonnut: Merja Salmi-Lindgren

Kuvat: Merja Salmi-Lindgren