| Kesäkuu 2002 (1/02)
Saimaan kanavalla sulkuporttivaurio
Piiripäällikkö Aimo Heiskanen
Sivu 2
Eurooppalainen liikennepolitiikka
suurten muutosten edessä
Teksti on koottu EU:n liikenteen Valkoisesta kirjasta, keskittyen
vesiliikenteen osuuteen.
Sivut 3-4
Karelia Lines'illä menee hyvin
Reijo Paajanen
Sivu 5
Waxholmsbolaget
Perinteistään ylpeä ja aikaansa seuraava
Jan Olov Sundström
Juhan Grünfeldt
Sivut 6-7
Helsingin Vuosaareen vireä satamakeskus
Suunnittelupäällikkö Antti Mäkinen
Sivut 8-9
Uusi ohjelma meri- ja sisävesiväylien
kehittämiseksi
Anneli Tanttu
Sivu 10
Helmikuu 2002 (1/02)
Kimolan kanava ja Verla pääministerin
kohteina Jaalassa
Veijo Tervonen
Sivu2
EU:n liikenteen Valkoinen kirja
liikennepolitiikan perustaksi
Raimo Holster HM
Sivu 3
Suomen Höyrypursiseuran tapahtumarikas
toimintavuosi
Lauri Elo
Sivu 4
Vesiteitse Pisan maisemiin
Sivu 5
EU:n liikennepolitiikka tarjoaa Suomen
sisävesiliikenteelle valoisan tulevaisuuden
Harri Lallukka
Sivu 6
Laatokan - Suomenlahden kanavaratkaisu
olisi suuri mahdollisuus myös Suomelle
Mikko Pesälä
Sivu 7
Saimaan kanavalla ylitettiin 2 miljoonan
tavaratonnin raja
Ismo Parkkonen
Sivu 8
Laatokan - Suomenlahden kanavaa
pohdittiin vakavasti jo 1930-luvulla
Ismo Parkkonen
Sivu 9
Talvimerenkulun ongelmat esillä
seminaarissa
Harri Lallukka
Sivut 10-11
Kansanedustajat Järvi-Suomen
kanavaratkaisujen kannalla
Sivu 12
Kesäkuu 2001 (1/01)
Vesikuljetukset Itä-Suomen kehityksen
keskeiset pilarit
Kari Rajamäki
Sivu 2
Sisävesiliikenteen haasteet - puhdas,
edullinen ja tehokas
Keijo Kostiainen
Sivut 3-4
Järvi-Suomen merenkulkupiirillä 6300
kilometriä vesiväyliä
Ismo Parkkonen
Sivu 5
Vesitieyhdistys täytti huhtikuussa 20
vuotta
Sivu 6
Jouko Loikkanen on yhä vesiteiden
vankka kannattaja
Sivu 7
Väner-järven vesiliikenteen ulkoisten
kustannusten yhteiskuntataloudellinen rajakustannus
Käännös SSPA Sweden AB tekemästä ja U. Svenssonin
kirjoittamasta tutkimuksesta "Samhällekonomisk marginalkostnad
för Vänersjöfartens externa kostnader".
Sivut 8-9
Nilsiän reitin parantaminen
Sivu 10
Kanavaryhmä jatkaa edelleen aktiivista
toimintaansa
Kansanedustaja Eero Lämsä Sivu 12
Joulukuu 2000 (2/00)
Suomen Vesitieyhdistyksen lausunto
"Itä-Suomen kanavahankkeet" työryhmän mietinnöstä
Harri Lallukka
Antero Pulkkanen
Sivu 2
"Itä-Suomen kanavahankkeet"
kuulemistilaisuus - kritiikkiä ja jatkotutkimusvaateita
Sivu 2
Ministeriön kanavaselvitys aiheuttanut
arvostelua
Kansanedustaja Matti Kangas
Sivu 3
Puutteellisessa ymmärryksessä
piilevät vaarat yksityisrahoituksen kehittämisessä
John Nelson
Sivut 4-5
Vesitieyhdistys keski-euroopassa
Kuljetuksia merellä, kanavissa ja maalla
Sivut 6-7
Matala vesi ja jäätilanne ongelmana
Viipurinlahdella
Sivu 8
ABB lanseerasi kesäkuussa 2000
markkinoille Compact Azipod konseptin,
Joka perustuu kestomagneettiteknologiaan sekä sille
räätälöityyn vesijäähdytettyyn invertteriin, jolla moottorin
nopeutta voidaan säätää portaattomasti.
Sivu 9
Itä-Suomen kanavista on tehtävä
puolueettomat ja realistiset selvitykset
Ismo Parkkonen
Sivu 12
Toukokuu 2000 (1/00)
"Laajoilla vesialueilla
kehittämispotentiaalia"
Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen
Sivu 2
Vesitieverkon kehittäminen on viisasta
varautumista
Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Kari Rajamäki
Sivu 3
Järvi-Suomen uitolle uusi
uittopäällikkö
Harri H. Lallukka näkee uitolle tuntuvia kasvumahdollisuuksia
Sivu 4
Uitto ylivoimaisesti halvin
kuljetusmuoto
Sivu 5
Ympärivuotisten sisävesikuljetusten
kehittäminen
Arto Nokelainen, VTT Yhdyskuntatekniikka
Sivut 6-8
Vesille Järvi-Suomeen vuokraveneellä
Sivu 9
Sisävesitiet osana vientiketjua
Taina Vakkilainen
Sivut 10-11
Masa Yards kehittänyt sisävesille
sopivan DAS-tankki/konttialuksen
Nopea, tehokas, turvallinen, vähäkulutuksinen
Pekka Salmi
Sivut 12-13
Uusi nosturiratkaisu herättää suurta
mielenkiintoa Saimaan satamien ahtaustehot kasvaneet
kaksinkertaisiksi
Sivut 14-15
Kanavakeskustelusta siirryttävä
tositoimiin
Kansanedustaja Timo Ihamäki
Sivu 16
Joulukuu 1999 (2/99)
Ympäristökohtien huomioon ottaminen
EU:n merenkulku- ja sisävesiliikennepolitiikassa
Olli-Pekka Heinonen liikenneministeri
Sivu 2
Komission tiedonanto
Lyhyen matkan merenkulun kehittäminen Euroopassa
Sivu 3
Amerikan suurilla järvillä liikkuvat
valtamerialukset
Sivu 3
Uitto on helpoin, halvin, ekologisin ja
nopein tapa siirtää puu tehtaalle
Sivut 4-5, 10
Suomen Höyrypursiseura
Esko Pakkanen
Sivut 6-7
Timo Järvelästä uittoneuvos
Sivu 7
Näin se tehtiin - "Baltic Sailor" Puhos-Hampuri-Tokio
27.09.1999
Joensuun Laivaus Oy:n puolesta Markku Pennanen
Sivu 9
Kanavien talviliikenneselvitykset
Yli-insinööri Keijo Kostiainen
Sivut 11-12
Toukokuu 1999 (1/99)
Kanava-asia nytkähtänyt selvästi
eteenpäin
Järvi-Suomen Kanavat Neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Pesälä
Sivu 2
Suomen Vesitieyhdistyksen lausunto
"Itä-Suomen sisävesivesiväylästöön liittyvät
kanavahankkeet" nimisestä muistiosta
Merenkulkulaitoksen katsaus
kanavaverkoston kehittämisen kokonaisselvityksestä
Jaostopäällikkö DI Olli Holm
Sivu 3
Kanava-asiassa menty reippaasti
eteenpäin
Eduskunnan kanavaryhmän puheenjohtaja Timo Ihamäki
Sivu 3
Sisävesiliikenteen
talvitehostamistutkimuksia jatkettiin kuluneen talven aikana
TkL Jorma Rytkönen
Sivut 4-5
Järvi-Suomen vesitiekuljetukset ja
Kotka-Hamina satamapari vuonna 2010
Sivut 6-7
Kanavahankkeet pohjustavat Järvi-Suomen
vesimatkailun nousua
Suunnitteluinsinööri Jouko Kohvakka
Sivut 8-9
Jäänmurto sisävesillä
Pekka Salmi Projektipäällikkö Kvaerner Masa-Yards
Sivu 10
Kanavat lehdistössä
Järkisyyt puoltavat kanavien rakentamista
Länsi-Savo 21.4.1999
Päätoimittaja Ilkka Juva
Sivu 11
Kanavat lehdistössä
Oikeat kanavat ja museokanavat
Kouvolan Sanomat kolumni 24.1.1999
Päätoimittaja Juha Oksanen
Sivu 11
Kanavalle tukea Kouvolan seudulta
Kouvolan seutu näkee Kymijoen-Mäntyharjun kanavahankkeen edut
muuta Kaakkois-Suomea selvemmin
Pääkirjoitus Kouvolan Sanomat 10.3.1999
Sivu 11
"Uusi hallitusohjelma on
mahdollisuuksien paperi"
Kansanedustaja Jorma Vokkolainen
Sivu 12
Marraskuu 1998 (2/98)
Saimaan luotsausmaksut alennettava
merialueen tasolle
Antero Pulkkanen toiminnanjohtaja
Sivu 2
"Terve suoni sairaassa
taloudessa"
Ismo Parkkonen
Lähde Helsingin Sanomat
Sivu 3
Pyhäkosken venesulku viitoittaa tietä
Mäntyharjun kanavalle
Sivu 3
Kymijoen pääuoma on soraa, kivikkoa ja
tiukkaa savea
Ismo Parkkonen
Sivu 4
Faktatietoja kanavista
Sivu 5
Venäjällä valtavan suuri
sisävesireitistö
Sivut 6-7
Merenkulupiiri 730 km Venäjän
kanavilla
Insinööri Seppo Piironen
Sivut 8-10
Eduskunnan kanavaryhmä
Sivu 10
Järvi-Suomen kanavista piristysruiske
taloudelle
Sivu 11
Kimolan kanavista ja suluista voitaisiin
aloittaa
Varapuhemies Mikko Pesälä uskoo kanavien rakentamiseen
Sivu 12
Kesäkuu 1998 (1/88)
Suomen vesitieyhdistyksen lausunto
Suomen liikennejärjestelmä 2020 raportista
Antero Pulkkanen toiminnanjohtaja
Sivu 2
Pääsevätkö suomalaisalukset
Venäjän sisävesiliikenteeseen?
Pekka Kouhia
Sivu 3
Pienvenesulku Mäntyharjulle
Toimitusjohtaja Antti Mustonen
Sivu 3
Puun varastointi tykkilumella
Uusi tekniikka proomukuljetuksiin
Metsänhoitaja Ilmari Kosonen
Sivut 4-5
Saimaan liikenteellä on mahdollisuuksia
Sivu 4
Saimaan kanavalla kaksi tulemista
vuosisadassa
Ismo Parkkonen
Sivut 6-7
Järvi-Suomen kanavat jo seuraavaan
hallitusohjelmaan
Kansanedustaja Jorma Vokkolainen
Sivu 10
Vasemmistoliitto tukee Järvi-Suomen
kanavia
Sivu 10
Vasemmistoliiton puoluekokouksen
kannanotto on varsin selkeä
Sivu 10
Teollisuus liputtaa jo varovasti
Järvi-Suomen kanavien puolesta
Sivu 11
Kanavat otettava vahvasti mukaan
hallituksen muodostamisvaiheessa
Kansanedustaja Erkki J. Partanen
Sivu 12
Joulukuu 1997 (3/97)
Konttiliikenne kasvaa Kakkois-Suomen
satamissa
Satamajohtaja Lassi Arminen Kotkan Satama
Sivu 2
Olen optimistinen köyhän suurläänin
nousemisesta rintamaiden rinnalle
Itä-Suomi työryhmän varapuheenjohtaja Matti Korhonen
Sivu 3
Saimaan kanavan liikenne ennallaan
Sivu 4
Uudet kanavat avaisivat Joensuulle
mahdollisuuksia
Sivut 4-5
Canal du Midi - Unescon Maailmanperintö
Mårten Sjöblom
Sivut 6-7
Järvi-Suomen Kanavat ovat hyvin
kannattavia
Vaihtoehtoiset olettamukset sen todistavat
Sivu 9
Suomesta johtava vesiliikennerakentaja
Per-Erik Lundh Metalliliitto
Sivu 10
Kanavarakentaminen tukee EU:n
liikennepolitiikkaa
Projektisihteeri Matti Putkonen
Sivu 10
Merenkulkulaitoksella on suunnitelmia
mutta ei rahaa
Ismo Parkkonen
Sivu 11
Järvi-Suomen kanavat jo seuraavan
hallituksen ohjelmaan
Kansanedustaja Timo Ihamäki
Sivu 12
Kesäkuu 1997 (2/77)
Vesiväylät mukana hallituksen listalla
Sivu 2
Vesitieinvestointien koroksi 3
prosenttia
Merenkulun väylätyöryhmältä järkevä esitys
Sivu 3
Suomen kanavilla on lyhyt historia
Kiinalaiset rakensivat kanavaa jo 2500 vuotta sitten
Sivut 4-5
Hannu Hildenin laivoilla 40000
matkustajaa vuodessa
Laivuri Hannu Hilden
Sivu 6
Järvi-Savon matkailun vahvuutena
vesitiet
Eija Räsänen projekti-sihteeri
Sivu 7
Visioita tarvitaan rahaakin enemmän
vesiliikenteen kehittämisessä
Pekka Väisänen
Sivu 9
Metsäteollisuudessa kiinnostusta uusiin
vesitiehankkeisiin
Harri Rumpunen
Metsäteollisuus ry
Metsä- ja luontoyksikkö
Sivu 10
Alkaneen kesän uittomäärä 2
miljoonaa kuutiota
Metsänhoitaja Ilkka Purhonen
Sivu 11
Me rakennamme ne
Kansanedustaja Pekka Kuosmanen
Sivu 12
Helmikuu 1997(1/97)
Raskas liikenne Suomessakin rautateille
ja sisävesiväylille
Ismo Parkkonen
Sivu 2
Vesikuljetusten taksoissa on jo
sietoraja ylitetty
Kimmo Kuukka
Laivanselvitysosaston päällikkö, Oy Intercarriers Ltd
Suomen Laivameklariliiton selvityskunnan jäsen
Sivu 3
Shanon - Erne Waterway
Uskolla, markkinoinnilla ja EU:n tuella veneilijöiden
suosikkikohteeksi
Jouko Kohvakka
Sivut 4-5
Väylä- ja luotsausmaksuista syntyi
ankara kiista
Ministeriö nosti taksoja vastoin eduskunnan nimenomaista
päätöstä
Kari Rajamäki
Sivu 6
Myös teollisuus on tuohtunut
Sivu 6
Järvi-Suomen merenkulkupiirin entinen
päällikkö Seppo Koivupuro
Yhdistetty sisävesitie-meriliikenne vaihtoehtona
maantieliikenteelle
Sivu 7
Vesitieyhdistyksen juhlamatka Pariisiin
lisäsi uskoa vesiteiden tulevaisuuteen
Sivut 8-9
Kymijoen-kanava ja ympäristönsuojelu
Antero Pulkkanen Järvi-Suomen kanavat neuvottelukunnan
projektipäällikkö
Sivu 10
Reinin-Tonavan kanavaliikenne rajussa
kasvussa
Sivu 11
Euroopan Unionin Vihreä kirja mullistaa
liikennepolitiikan
Sivu 12
Toimitusjohtaja Antti Lagerroos
arvostelee maamme liikennepolitiikkaa
Nukkuiko Suomi onnensa ohi?
Ismo Parkkonen
Sivu 14
Liikenneliiton toiminnanjohtaja Sisko
Kangas:
Suomessa ei ole liikennepolitiikkaa - liikenneministerit eivät
tunne asioita
Ismo Parkkonen
Sivu 15
Eduskunta ottamassa valtaa myös
liikennepolitiikassa
Kanavapuolueen puheenjohtaja Jouko Skinnari
Sivu 16
Syyskuu 1996 (2/96)
Kanavahankkeelle neutraali ja iskevä
nimi
"Järvi-Suomen kanavat, Thousand Lakes Canals"
Sivu 2
Eduskunnan kanavapuolue optimistinen:
Kymijoen ja Mäntyharjun kanavat valmiit jo 10 vuodessa
Sivu 3
Savolaisten unelma maksaisi vain 200
miljoonaa
Savon kanavasta tie veneilijäin paratiisiin
Sivu 4
Nippu-uitto on ehdottomasti halvin,
mutkattomin ja tehokkain:
Uittopäällikkö Järvelä luottaa puiden kulkevan yhä
Järvi-Suomen vesireitillä
Ismo Parkkonen
Sivu 5
Vesitieyhdistyksen puheenjohtaja Harri
H. Lallukka ja höyrylaivat
65-vuotias "Lauri" tutkinut Saimaan vesistön päästä
päähän
Sivut 6-7
Yrityksillä kiinnostusta myös
integroituihin vesitiekuljetuksiin
Ympärivuotisen säännöllisen reittiliikenteen ja tiedon puute
ovat kehityksen esteitä
Ismo Parkkonen
Sivu 8
EU linjaa liikennepolitiikaansa uusiin
uomiin
Vesitiekuljetuksia kasvatetaan maantiekuljetusten kustannuksella
Ismo Parkkonen
Sivu 9-10
Tievaltion pääjohtaja uskoo vesiteihin
Jouko Loikkanen kaipaa ideoita, rohkeutta ja kelpo yrittämishalua
Sivu 11
Kymijoen ja Mäntyharjun kanavien
vaikutukset selvitettävä nopeasti
Liikennejaoston puheenjohtaja Kari Rajamäki
Sivu 12
Helmikuu 1996 (1/96)
Ruotsissakin ymmärretään
Sisävesitiet ovat kätketty resurssi
Sivu 2
Lähimeriliikennejärjestelmien suurin
uhka individualismi
Sisävesi-meriliikenne ihanteellinen kuljetusratkaisu
Sivu 3
Suursatamista kiista
pääkaupunkiseudulla
Sivu 3
Talviliikenne ei ole mikään ongelma
sisävesillä
Saimaalla jäänmuroa ja liikennettä jo seitsemänä
peräkkäisenä vuonna
Sivu 4
Kymijoen-Mäntyharjun kanavapari
kannattava jo nykyisellä liikenteellä
Lisäselvityksiä tarvitaan vielä ennen kuin vuosisataishaave
täyttyy
Sivu 4
Uitto on nopea, halpa ja ympäristölle
ystävällinen tapa kuljettaa puutavaraa
Sivu 5
Kymijoen-Mäntyharjun kanavaparille
kannatusta yli puoluerajojen
Sivu 6
UPM-Kymmene tutkii kanavavaihtoehdon
Sivu 6
Euroopan Unionia kiinnostaa yhteistyö
sisävesiliikenteessä
Venäjällä peräti 100 000 km vesiliikenneväyliä
Auvo Muraja, projektipäällikkö, Joensuun satama
Sivu 7
Götan kanava esimerkkinä
sisävesiteitten käytöstä
160 vuotta järkevää vesitietoimintaa Ruotsissa
Reijo Huttunen Kuusankosken kaupunginjohtaja
Sivu 8
|
